BLOGI: Intoa lukemiseen selkokirjoista

Intoa lukemiseen selkokirjoista

Oletko kuullut kirjoista, joissa kielen helppouteen kiinnitetään aivan erityistä huomiota?
Kirjoista, jotka tukevat lukuprosessia ja innostavat kirjallisuuden maailmaan. Tällaisia kirjoja kutsutaan selkokirjoiksi. Selkokirjat on kirjoitettu selkokielellä eli tietoisesti helpommaksi muokatulla ja tietyille lukijoille suunnatulla suomen kielen muodolla.

Selkokirjat on tarkoitettu kaikille, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen ja ymmärtäminen on vaikeaa. Vaikeus voi johtua esimerkiksi kehitysvammasta, kehityksellisestä kielihäiriöstä, muistisairaudesta tai vielä kehittymässä olevasta suomen kielen taidosta. Selkokirjat sopivat myös tottumattomille ja vastahakoisille lukijoille.

Selkokeskus arvioi, että Suomessa 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä ja siten myös hyötyy selkokielisistä kirjoista. Selkokirjallisuuden tarve on suurempi kuin koskaan aiemmin. Ilman selkokirjoja yli puoli miljoonaa ihmistä olisi vaarassa jäädä vaille mahdollisuutta lukea suomenkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta.

Miten selkokirjojen helppous syntyy?

Selkokirjojen kieli muokataan niin helpoksi, että sitä on mahdollisimman vaivatonta ymmärtää. Kielen helppous syntyy Selkokeskuksen laatimien ohjeidenja selkokirjoille laadittujen suositusten avulla. Selkokirjat eroavat yleiskielisistä kirjoista sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Myös niiden ulkoasun ja kuvituksen selkeyteen kiinnitetään huomiota. Lisäksi selkokirjat ovat lyhyempiä kuin yleiskieliset kirjat, ja niissä käytetään lyhyempiä rivejä.

Selkokieliset kirjat huomioivat lukijansa aiheen valinnasta alkaen; kirjoittajat pyrkivät valitsemaan lukijaa kiinnostavia aiheita. Lukemisen miellyttävämmäksi lukijalle tekee myös se, että selkokirjoissa käytetään tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita. Niissä on maltillinen määrä henkilöitä, juonenkäänteitä ja kuvailevia kohtia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että selkokirjat olisivat tylsiä. Taitava kirjoittaja osaa kynäillä kaunista ja elävää selkokieltä, joka tempaa lukijan mukaan kirjan maailmaan. Tästä esimerkkinä pätkä Satu Leiskon (2018, Opike) fantasiakirjasta Unohtunut kansa:

Levitin siipeni

ja odotin tuulta.

Kun seuraava tuulenpuuska tuli,

siivet nostivat minut ilmaan.

Siivet tottelivat minua.

Sirja antoi minulle kätensä

ja lensimme yhdessä ylöspäin.

Ollumien huuto jäi kauas taakse.

Ollumit eivät voineet meille enää mitään.

Liekko lensi hetken kanssamme.

Sitten se sanoi:

– Muut liekot hyökkäävät linnaan aamulla.

Menen heidän mukaansa,

ja yhdessä ajamme ollumit pois.

Klassikoista fantasiaan

Osa selkokirjoista on kirjoitettu suoraan selkokielellä, kuten Leiskon Unohtunut kansa, mutta myös yleiskielisiä kirjoja mukautetaan selkokielelle. Tänä vuonna selkomukautuksina ovat ilmestyneet esimerkiksi klassikot Pikku prinssija Pinokkio. Selkokielisiä klassikoita ja dekkareita on julkaistu paljon. Valikoimiin kuuluu muun muassa Romeo ja Julia, Seitsemän veljestäsekä muumi- ja Maria Kallio -kirjoja. Myös muutamia kauhu- ja fantasiakirjoja löytyy selkokirjahyllystä. Yhä useammin jopa nykykirjoista pääsee nauttimaan selkokielellä: viime vuonna Mielensäpahoittaja, Rambo ja Tuntematon Kimi Räikkönenjulkaistiin selkokielisinä.

Selkokielellä on julkaistu kauno- ja tietokirjallisuutta, oppikirjoja, runoja ja pari näytelmää. Pikkuhiljaa näyttävät yleistyvän äänikirjat, joista voi olla iloa silloin, kun kuunteleminen sujuu lukemista paremmin. Selkokirjat tunnistaa selkotunnuksesta, joka löytyy selkokielen ohjeita noudattavilta kirjoilta. Selkokirjoihin voi tutustua Selkokeskuksen selkokirjatietokannassa.

Lukeminen kuuluu kaikille

Selkokielisten kirjojen määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Suomessa ilmestyy vuosittain 20–30 uutta selkokirjaa muutamalta eri kustantajalta. Yhteensä niitä on ilmestynyt yli 450. Kiinnostus selkokirjojen tekemistä ja lukemista kohtaan kasvaa tasaisesti. Sen ansiosta kirjat ovat yhä parempia ja genreiltään monipuolisempia. Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä pitää huolta kirjallisuuden laadusta ja tukee kirjojen tekijöitä jakamalla apurahoja ja avustuksia vuosittain.

Selkokielisten kirjojen ansiosta kirjallisuudesta pääsevät nauttimaan sellaisetkin henkilöt, joille lukeminen muuten olisi vaikeaa tai mahdotonta. Selkokirjat auttavat omaksumaan tietoa ja hankkimaan lukuelämyksiä. Selkokirjojen julkaiseminen on erittäin tärkeää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta. Niitä täytyy julkaista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lukea. Selkokirjat ovat onnistuneet tehtävässään siinä vaiheessa, kun lukemista liian vaikeana tai tylsänä pitänyt ihminen saa kokemuksen siitä, että onnistuu ja innostuu.

Kirjoittaja: Ella Airaksinen, suunnittelija / selkokirjatyöryhmän sihteeri, Selkokeskus