Siirry sisältöön

Matematiikan vaikeudesta työelämässä


Matematiikan erityisvaikeuden tyypillisin piirre on peruslaskujen omaksumisen vaikeus. Selviytyminen matemaattisista tehtävistä on hitaampaa, kuin muilla ja ongelmat tulevat esiin jo ihan yksinkertaisissa laskutoimituksissa. Laskemiskyvyn häiriö maksaa yhteiskunnalle tutkijoiden mukaan 80 miljoonaa euroa vuodeksi ja siitä kärsii viidestä seitsemään prosenttia suomalaisista. 

Elämme matemaattisessa kulttuurissa, jossa luvut ja laskeminen ovat läsnä koko ajan. Numeroita on kaikkialla ympärillämme. Niitä on esimerkiksi kellossa ja aikatauluissa sekä puhelinnumeroissa. Niiden kanssa joutuu tekemisiin ruokaa laittaessa ja maksaessaan ostokset kaupan kassalla. Numeroiden kanssa on siis vain yritettävä tulla toimeen. Matematiikka on arjessa kiinni – asia, jota emme edes ajattele silloin, kun se sujuu ilman hankaluuksia. Valitettavasti dyskalkuliaa ei voi parantaa ja heikko laskutaito kaksinkertaistaa riskin joutua työttömäksi. Työelämässä voi olla ajoittain hankalaa pärjätä, jos ei selviydy peruslaskuista. Työt, jossa peruslaskutaitoja ei tarvita, ovat ikävä kyllä harvassa.

Ei kannata lannistua! Kaikki ei kaadu dyskalkulia-diagnoosiin. Työelämässä voi kyllä pärjätä, vaikka dyskalkulia-diagnoosi olisikin, mutta se voi vaatia työnantajalta joustoa ja erityisjärjestelyjä. Ei kannata antaa mitään kustannuslaskentatehtävää työntekijälle, jolla ei ole edellytyksiä siitä selviytymiseen. Sen sijaan on viisasta huomioida työntekijän muut taidot ja vahvuudet ja teettää niiden mukaisia työtehtäviä. Tämä on ensimmäinen kirjoitus ja kuvitus juttusarjasta, jossa käsitellään matematiikan erityisvaikeutta eri ammattialoilla. Sarjan seuraavat kirjoitukset käsittelevät luonnonvara-alaa, turvallisuusalaa ja akateemista maailmaa.

Kuvitus ja teksti:

Maria Ronkainen

Lähteet:

Duodecimlehti: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2012/11/duo10309

Iltalehti: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072020060725

Kategoriat: