Siirry sisältöön

Matematiikan vaikeus ja luonnonvara-ala

Luonnonvara-ala pitää sisällään puutarhatalouden, maatalouden, eläintenhoitoalan, maisemasuunnittelun, luonnontuotealan, metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan. Luonnonvara-alalle kouluttautuneet voivat siis työllistyä hyvinkin erilaisiin työtehtäviin. Itse valitsin aikoinaan luonnonvara-alan, koska kiinnostuin jo lapsena kasveista. Sen jälkeen olen suorittanut luonnonvara-alalta puutarhurin, metsäluonnonhoitajan, luonto- ja ympäristöneuvojan sekä hortonomi AMK-tutkinnot. Enhän minä silloin kuusitoistavuotiaana ymmärtänyt sitä, kuinka paljon ala pitää sisällään matematiikkaa, eikä minun oppimisvaikeuksiani ollut vielä tuolloin tutkittu.

Luonnonvara-ala on selkeästi hyvin pitkälle matematiikka-ala, mutta sielläkin selviytyy mitenkuten, vaikka ihmisellä olisikin matematiikan erityisvaikeus. Jatkuvasti tai päivittäin matematiikkaa ei kuitenkaan välttämättä tarvita, ainakaan kaikissa työtehtävissä.

Matematiikka piilottelee luonnossa kaikkialla

Luonnossa matematiikka on läsnä joka paikassa. Kukkien terälehtiä on aina tietty määrä ja puut kasvavat tietyn mittaisiksi, tietylle etäisyydelle toisistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että voidakseen toimia eri tavoin suhteessa ympärillä olevaan luontoon, ihmisen täytyisi ymmärtää jotain matematiikasta.

Luonnonvara-alan opinnoissa painotetaan voimakkaasti yrittäjyyttä, mikä saattaa olla vaikeaselkoista silloin, kun ihmisellä on matematiikan oppimisvaikeus. Metsäalan opinnoissa täytyy selviytyä vähintäänkin metsänmittauksesta. Eläintenhoitoalan opinnoissa vastassa on eläinten ravitsemus, joka vaatii matematiikkaa. Ammattikorkeatasoisissa opinnoissa puutarha-alalla joutuu opiskelemaan paikkatietojen hallintaa ja maisemasuunnittelua, mikä on tuskaista, koska mittasuhteitten ymmärtäminen on vaikeaa. Matematiikkaa ei oikeastaan voi luonnonvara-alallakaan oppia, jos on matematiikan vaikeus, mutta täytyy kieroilla ja etsiä kiertoreittejä selviytyäkseen.

Itse selvisin ensin puutarhaoppilaitoksessa matematiikasta ulkopuolisen henkilön avustamana. Metsäalalla selviydyin ammattiaineitten kohdalla metsänmittauksesta rimaa hipoen. Onneksi metsäala on muutakin, kuin metsänmittausta. Luonto- ja ympäristöalalla matematiikkaa en enää tehnyt, koska sain hyväksi luettua aiemmat opinnot. Hortonomi AMK-opinnot jäivät ensin Oulussa kesken matematiikan vuoksi, mutta sittemmin tein ne loppuun Lepaalla. Siellä opintoja sai tehdä ryhmätehtävinä ja matematiikka oli ujutettu ammattiaineitten sekaan – aina löytyi joku muu, joka teki matemaattiset osuudet ryhmän tehtävistä.

Kiertoreitit matematiikan ohitse vievät perille

Työelämässä ainakin puutarha-alalla täytyy laskea esimerkiksi pinta-aloja ja lannoitteita. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole ihan jokapäiväistä, vaan työtehtäviä on olemassa paljon muitakin. Selviytyminen luonnonvara-alalla matematiikan erityisvaikeuden kanssa vaatii sitä, että täytyy etsiä erilaisia kiertoreittejä, erityisesti opintojen aikana. Tällöin muun muassa ryhmätyöt auttavat selviytymistä, koska ryhmässä joku muu voi tehdä matemaattiset osuudet. Työelämässä taas täytyy pyrkiä hyödyntämään työkavereitaan. Aina löytyy toinen, joka osaa sen, mitä itse ei kykene tekemään. Tämä tietysti vaatii sitä, että työyhteisö on toimiva ja joustava, työkavereilta löytyy ymmärrystä ongelman edessä. Sekin jo auttaa, jos itse on valmis kertomaan avoimesti ongelmastaan ja pyytämään apua.

Kuvitus ja teksti: Maria Ronkainen

Kategoriat: