Keski-Pohjanmaalle syntyi hyvinvointialueen oma lukimalli
Suomessa ainutlaatuinen hyvinvointialueen oma lukivaikeuksien arvioinnin ja tukemisen malli on otettu käyttöön Keski-Pohjanmaalla. Idea sai alkunsa Erilaisten oppijoiden liiton teettämästä kyselystä. Sivistystoimen ja terveydenhuollon yhteistyötä on kehitetty, ja nyt malli herättää kiinnostusta valtakunnallisesti.
Uusi lukivaikeuksien tunnistamisen malli on tarkoitus saada Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten kunnissa käyttöön laajasti, varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin. Olennaista siinä on eri toimijoiden selkeä yhteistyö, jotta pedagoginen ja terveydenhuollon tuki hyödynnetään järkevästi.
Foniatri Anu Jyrkkä projektityöryhmästä korostaa, että oppimisvaikeuksien tunnistaminen on ensisijaisesti pedagoginen asia, ja siinä erityisopettajat ovat avainasemassa.
”Lääkinnällinen kuntoutus ei koskaan voi korvata eikä sen kuulu korvata koulun tukikeinoja”, Jyrkkä korostaa.
Ennaltaehkäisevä ote on kaikkien etu
Kun Soitessa katsottiin tosiasioita suoraan silmiin, havaittiin, että lukivaikeuksiset lapset ja nuoret päätyvät liian usein terveydenhuollon asiakkaiksi psykiatrian lähetteellä.
”Esimerkiksi meille foniatrian yksikköön on usein tullut lähetteitä lasten- ja nuorisopsykiatrian kautta, kun ongelmat ovat jo kasautuneet. Lisäksi on huomattu, että kouluissa ei ole yhtenäisiä käytäntöjä siinä, milloin ja miten lapsi ohjataan terveydenhuollon järjestämään luki-arviointiin ja -kuntoutukseen. Lukiarviointien tekemistä on myös ohjattu liikaa puheterapeuteille, vaikka se on erityisopettajien tehtävä”, Jyrkkä kertoo.
Tätä kaikkea on selvennetty uudessa mallissa. Kun oppimisvaikeudet tunnistetaan ja niitä tuetaan entistä aiemmin, ehkäistään ongelmien paheneminen. Hyvinvointialueen ja sivistystoimen yhteistyön kehittämisen myös odotetaan vähentävän sote-kuluja.
”On tärkeää, että oppimisvaikeuksista lasta ei lähetetä liian aikaisessa vaiheessa terveydenhoidon asiakkaaksi, vaan ensin käytetään kaikki tarpeelliset erityisopetuksen tarjoamat palvelut. Tämä tuo selvää säästöä. Kaikkien aikaa ja voimavaroja säästyy, kun teemme oikeat asiat oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikeilla resursseilla”, Jyrkkä sanoo.
Erityisopettajalla on keskeinen rooli
Soiten alueen uusi lukimalli yhtenäistää kuntien käytäntöjä ja antaa suositukset myös kunnalle, jossa ei ole lainkaan päteviä erityisopettajia. Havainnollinen oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tuen malli erottelee eri ikäluokat ja niille asetetut oppimisen tavoitteet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa, kouluterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Erityisopettaja Tiina Vitka edusti mallia luoneessa työryhmässä kasvatus- ja opetustoimea. Hän korostaa, että suurimmalle osalle lapsia ja nuoria koulun tarjoamat tukitoimet riittävät. Erityisopettajan rooli lukivaikeuden testaajana, arvioijana ja tunnistajana on keskeinen. Hän pystyy tekemään lukitestin ja havainnoimaan tuen tarpeita sekä päättämään tuen määrästä ja luonteesta. Näin tukitoimet kohdentuvat oikein.
”Olennaista on, että oppilas itse on ajan tasalla tilanteestaan ja ymmärtää, miksi hän saa oppimiseensa tukea. Yhtä lailla muiden opettajien ja vanhempien ymmärryksen lisääminen on tärkeää”, Vitka sanoo.
Oppimiseen kannustava oppimisympäristö, opettajan tavat opettaa sekä yksilöllinen tukeminen ovat hänen mukaansa sitä arjen pedagogista tukea, jota jokaisen oppijan tulee saada varhaiskasvatuksesta lähtien. Kun tämä ja yleinen tuki kokonaisuudessaan ovat koulussa kunnossa, siitä hyötyvät kaikki oppijat.
”Tuki kohdistetaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti oppilaille kohdennettuna tukena, ja aina suunnitellaan tuki myös luokka- ja koetilanteisiin. Erityisopettajan yhtenä tehtävänä onkin jakaa erityspedagogista osaamista muille opettajille oppilaiden tueksi. Olennaista kuitenkin on aina se, että oppilaan tukitoimet tulee aloittaa koulussa heti, kun ongelmia ilmenee”, Vitka sanoo.
Kouluissa on monia tukemisen keinoja
Olennaisen tärkeää lukivaikeuksien arjen hallintaa kouluissa on myös erityisopettajan antama kuntouttava opetus, kuten lukusujuvuuden kohentaminen, oikeinkirjoituksen harjoittelu, luetun ymmärtämiseen ja tekstin tuottamiseen satsaaminen.
”Muuta erityisopetuksen tarjoamaan tukea ovat esimerkiksi oppimisstrategioiden sekä luku- ja muististrategioiden opettelu, lukusuunnitelmien tekeminen, motivointikeskustelut, apuvälineiden käytön harjoittelu, koejännityksen tuki sekä yleiset keskustelut oppimisesta oppilaan kanssa”, Vitka kertoo.
Kun erityisopetuksen keinot on käytetty eikä tilanne korjaannu, on tärkeää olla yhteydessä koulupsykologiin ja tarvittaessa päästä jatkotutkimuksiin. Tarvittaessa koululääkäri ohjaa lapsen kuntoutusarviointiin ja kuntoutukseen esimerkiksi puheterapeutille.
Lisäapua voidaan saada myös erikoissairaanhoidon työryhmän ostopalvelupäätöksellä toteutettavasta neuropsykologisesta kuntoutuksesta. Kuntoutuksen tavoitteena on muun muassa tehostaa erilaisten oppimista helpottavien keinojen, oppimisstrategioiden ja luki-apuvälineiden käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi äänikirjat ja mobiilaitteilla toimivat tekstin tunnistus- ja lukuohjelmat. Yksi tärkeä tavoite on oppilaan itsetunnon vahvistaminen.
Lähetteen tekee koululääkäri, ja sen liitteenä on oltava tiedot opettajalta, lukitestien tulokset sekä psykologin arviointilausunto.
”Lääkärin vahvistamaa diagnoosia tarvitaan lähinnä vain silloin, kun haetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena vaikkapa pidempikestoista puheterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutusta suositellaan vasta, kun kaikki tarpeelliset koulun tukitoimet on tehokkaasti hyödynnetty”, Jyrkkä toteaa.
Vitkan mukaan yleensä näissä tilanteissa eritysopetuksen tuen tarve jatkuu samaan aikaan eli kuntoutus ei koskaan korvaa erityisopetusta.
Tunnistamista ja tukea saatava tasa-arvoisesti
Soiten lukivaikeuksien arvioinnin ja tuen prosessimallin idea syntyi, kun Erilaisten oppijoiden liitto lähetti kyselyn oppimisvaikeuksien tunnistamisesta. Asia päätettiin korjata alueella, ja uutta tunnistamisen ja tuen mallia alettiin rakentaa moniammatillisessa työryhmässä vuonna 2020.
Nyt mallista ovat kiinnostuneita monet terveydenhuollon ja sivistystoimen asiantuntijat muualla Suomessa. Eikä ihme. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja myös tehdyt toimet vakuuttavat. Suunta Soiten kunnissa näyttää nyt oikealta.
”Oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tukemisen on toteuduttava oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti kaikissa kouluissa ja kunnissa. Sen saaminen ei saa riippua asuinpaikasta tai yksittäisestä koulusta, vaan siihen on oltava oikeus kaikilla, jotka sitä tarvitsevat”, Vitka ja Jyrkkä korostavat.
Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oppilaiden riittävä tukeminen ehkäisevät erityisopettaja Tiina Vitkan mukaan päällekkäistyvien ongelmien kierrettä ja mahdollistavat jokaiselle omien kykyjen mukaisen opintopolun.
”Tärkeitä kouluvuosia ei saada takaisin, jos tukitoimet viivästyvät. Tästä syystä kaikki pedagogisen tuen tarpeet on otettava huomioon varhaiskasvatuksesta lähtien.”
Uraauurtavan mallin soisi leviävän muuallekin
Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija Riikka Marttinen kiittää Soiten lukimallia siitä, että siinä yhteistyötä tehdään yli organisaatiorajojen.
”Juuri näin päästään parhaisiin tuloksiin. Sivistystoimen ja erikoissairaanhoidon toimiva yhteistyö koituu lopulta niiden parhaaksi, joilla on oppimisvaikeuksia. Kun vuoropuhelu toimii, vältetään turhien lähetteiden tekeminen ja pysytään ajan tasalla siitä, kenelle riittää koulussa annettava pedagoginen tuki. Tässä keskipohjanmaalaiset tekevät tärkeää uraauurtavaa työtä, ja mallin soisi leviävän laajalti muuallekin.”
Soiten mallin etuna on Marttisen mukaan myös se, että kaikille ikäluokille tehdään lukiseulat varhaiskasvatuksesta lähtien ja tavoitteena on saada kaikille tarvitsijoille aito tuki arjessa.
”Pelkkä testaaminen ei riitä, vaan lapsista ja nuorista on sen jälkeen huolehdittava yksilöllisesti. Kun tämä tapahtuu koulupolun alusta lähtien, ehkäistään ongelmien paheneminen ja esimerkiksi ne itsetunto-ongelmat, joita lukivaikeuksiin usein liittyy. Ne johtavat herkästi motivaatio-ongelmiin sekä vaikeuksiin opinnoissa ja työelämässä. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että oppijat saavat myönteisiä pystyvyyden kokemuksia pienestä pitäen”, Marttinen sanoo.
Hän korostaa myös sen merkitystä, että työntekijöiden tiedot oppimisvaikeuksista ovat ajan tasalla ja he saavat aiheesta täydennyskoulutusta. Marttisen mukaan sivistystoimessa on huolehdittava riittävistä erityisopetuksen resursseista ja opetushenkilöstön tueksi tarvitaan muuta osaamista.
”Olisi tärkeää saada varhaiskasvatukseen ja kouluihin esimerkiksi lisää puhe- ja toimintaterapeuttien asiantuntemusta siitä, millainen ympäristö tukee oppijoita, mistä apuvälineistä on kullekin hyötyä sekä kuinka keskinäistä vuorovaikutusta voidaan edistää ja tukea sosiaalisia taitoja. Toimiva moniammatillinen yhteistyö edistää merkittävästi oppimisvaikeuksien tukemista.”
Erilaisten oppijoiden liitto järjesti aiheesta webinaarin 21.3.2023. Katso webinaaritallenne täältä.