Siirry sisältöön

#minunrytmini Onnellisimmillaan omassa rytmissä

Minun rytmini -sarjassa haastateltavat kertovat,
kuinka heidän arkensa asettuu yhteiskunnan vaatimaan rytmiin.

Muotoilualaa Lahden LAB-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Eskil asuu Helsingissä ja tekee opinnäytetyötä Turussa. Hän on aina elänyt muiden luoman rytmin mukaan normaalissa virka-ajassa, vaikka oma luonnollinen rytmi on erilainen.


Helsinkiläisen Eskilin jokainen viikko starttaa aikaisella aamuherätyksellä: hänen on noustava maanantaisin jo puoli viiden maissa, jotta hän ehtii kello viiden junaan. Työt Turussa alkavat kahdeksalta.

Aikaiset aamut Eskil hoitaa tehokkaasti. Se tarkoittaa, että aamupalaa ei ehdi nauttia lähtiessä – eikä se edes maistuisi aamuvarhain.

”Hoidan pakolliset aamutoimet supernopeasti, ja kiidän pikavauhtia juna-asemalle. Aamupalan pois jääminen heijastuu koko päivään. Vuorokauden ruokarytmi menee sekaisin, eikä ruoka maistu lounasaikaankaan. Kun päivän syömiset jäävät minimiin, iltapäivällä neljän maissa olo on jo aika hyytynyt”, Eskil kertoo.

Yksittäinen aamuherääminen ei vielä vaikuta jaksamiseen, mutta pari peräkkäistä aikaista aamua alkavat heikentää luovuutta ja mielialaa jossain määrin. Eskil viettää arkipäivät Turussa ja viikonloput Helsingissä.

Turun-päivinään Eskil herää aamukuuden aikoihin. Työmatkoihin hänellä kuluu bussilla 1,5–2 tuntia yhteen suuntaan, pyörällä saman matkan taittaisi tunnissa. 

”Toisenlainen rytmi lisäisi työtehoa”

Eskil toteaa, että hänen kroppansa on tottunut normaaliin kahdeksasta neljään -työaikarytmiin.

”Tässä rytmissä en kuitenkaan ehkä saa aina työpäivinä annettua ihan kaikkea käytössäni olevaa potentiaalia. Aamupäivät menevät hyvin, mutta iltapäivää kohti työteho hieman laskee.”

Eskil pohtii, auttaisiko pidempi tauko päivällä säilyttämään työtehon tasaisena.

”Pidempi tauko kuitenkin jatkaisi työpäivän pituutta, enkä ole siihen valmis. Sosiaalinen elämä työpäivän jälkeen on minulle tärkeää, ja siitä haluan pitää kiinni. Sen sijaan se auttaisi, jos voisin nukkua aamulla pidempään ja tehdä aamutoimet ja syödä aamupalan rauhassa. Se varmasti lisäisi luovaa ongelmanratkaisukykyäni.”

”Rento rytmi toi energisen olon”

Eskil eli tähänastisen elämänsä onnellisimpia aikoja viitisen vuotta sitten, kun hän opiskeli kansanopistossa muotoilua ja arkkitehtuuria. Koulupäivät olivat nykyistä lyhyempiä ja alkoivat paljon myöhemmin kuin nyt, usein iltapäivällä neljältä.

”Aamuisin sai nukkua pitkään, ja aamut olivat rauhallisia. Aamupäivät kuluivat usein koulukavereiden kanssa. Päivällä ehdin käydä urheilemassa ja illallakin vielä puuhastella kaikenlaista. Jaksoin paljon paremmin, ja opiskelun lisäksi jäi energiaa tehdä muutakin.”

”Työntekoa ei pitäisi sitoa tuntimääriin”

Eskilin ihannemaailmassa työn suorittamista ei sidota kiinteisiin tuntimääriin.

”Työnteko olisi paljon tehokkaampaa ja onnistuisi lyhyemmässä ajassa, jos sitä voisi tehdä oman rytminsä mukaan. Tällöin saisi myös enemmän vapaa-aikaa.”

Hän on sopeutunut niin sanottuun normaaliin arkirytmiin, koska sosiaalisten suhteiden hoitaminen olisi vaikeampaa, jos eläisi eri rytmissä kuin valtaosa ihmisistä. Yhteiskunnan rytmi ikään kuin pakottaa elämään aamurytmissä. 

”Flow siivittää töitä iltaisin ja öisin”

Eskil kokee pääsevänsä flow-tilaan etenkin iltaisin ja öisin, kun hän tekee omatoimisia mekaanisia töitään, kuten 3D-mallinnusta.

”Saatan tehdä lähes tauotta töitä jopa kymmenen tuntia putkeen, ja ajantajuni katoaa keskittyessä. Vastaavaan luovuuden tilaan en pääse koskaan aamuisin tai päiväaikaan. Yöllä ei ole juuri mitään ulkoisia häiriötekijöitä tai painetta olla yhteydessä muihin ihmisiin.”

Jos seuraavana aamuna on noustava ajoissa töihin tai kouluun, flow-tilaa ja luomisen puuskaa ei pääse hyödyntämään tehokkaasti. Ja kun flow kerran katkeaa, se ei palaa ihan heti.   

”Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä”

Vapaapäivinään ja pidemmillä lomilla Eskil herää luonnostaan viimeistään aamupäivällä yhdeltätoista. Valoisuus vaikuttaa aamuheräämisiin, ja etenkin kesäaikaan päivän valkeneminen herättää luonnollisesti.

Ystävien kanssa yhdessä rennosti touhuaminen on Eskilille tärkeää rentoutumista siinä missä sohvalla makoilu ja tv:n katselukin. 

Eskil esiintyy haastattelussa omasta toiveestaan pelkällä etunimellä.

Teksti: Maria Tuomialho