”Virheiden etsimisestä vahvuuksien löytämiseen” Perusopetukseen tarvitaan uusi toimintakulttuuri ja tiukempi ohjaus
Jopa kolmasosa lapsista ja nuorista tarvitsee yksilöllistä oppimisen tukea, mutta tuessa on tällä hetkellä paljon puutteita. Tärkeintä olisi mahdollistaa myönteiset oppimisen kokemukset jokaiselle. Tämä vaatii koulujen toimintakulttuurin muutosta sekä perusopetuksen arvioinnin ja valtion ohjauksen tiukentamista, korostaa Erilaisten oppijoiden liitto lausunnossaan Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle.
Yksilöllinen oppimisen tuki tulee nähdä luonnollisena osana koulujen ja opettajien jokapäiväistä opetus- ja kasvatustyötä, ei ylimääräisenä menoeränä, puhumattakaan säästöjen kohteena, toteaa Erilaisten oppijoiden liitto lausunnossaan, jonka se antoi Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle perusopetuksen oppimistuloksista, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja rahoituksesta.
Liiton mukaan erityisopettajien määrän lisääminen ei ole tulevaisuudessa niin tärkeää kuin se, että luokan- ja aineenopettajien oppimisen tuen osaamista ja kullekin oppilaalle käytössä olevaa aikaa lisätään.
”Ennen kaikkea kyse on peruskoulun toimintakulttuurin muuttamisesta virheiden etsimisestä vahvuuksien löytämiseen. Olennaista on koko kouluyhteisön sitoutuminen siihen sekä riittävä opettajien osaamis- ja aikaresurssi”, liitto toteaa lausunnossaan.
Vaikuttava ennaltaehkäisevä ja korjaava oppimisen tuki tapahtuu liiton mukaan omassa luokassa, vuorovaikutuksessa oman opettajan kanssa, osana omaa luokkayhteisöä, ilman tarvetta määritellä lasta/nuorta erityisoppilaaksi.
Perusteellinen tutkimus nykytilasta tarpeen
Tällä hetkellä noin 12 % peruskoulunsa päättävistä ei saavuta peruskoulun tavoitteita lukemisessa, kirjoittamisessa ja/tai laskemisessa. Näin ollen heillä ei ole edellytyksiä selviytyä toisen asteen opinnoista. Jotta kattavampi tuki varmistetaan tulevaisuudessa, tarvitaan perusteellinen ja uudistuksiin johtava tutkimus peruskoulun nykytilasta ja kehittämisen tarpeista.
”Tämä tehtävä tulee antaa riippumattomien tutkijayhteisöjen tehtäväksi. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: mitä suomalainen yhteiskunta odottaa peruskoululta tulevaisuudessa ja miten peruskoulun oppisisällöt ja oppimisen tavat vastaavat tähän odotukseen siten, että jokaisen lapsen ja nuoren vahvuudet ja potentiaali pääsevät oikeuksiinsa”, Erilaisten oppijoiden liitto toteaa lausunnossaan.
Liiton mukaan tutkimuksessa tulee kuulla opetuksen ammattilaisten lisäksi laajasti myös moninaisten oppijoiden ja heidän vanhempiensa kokemuksia koulunkäynnistä, oppimisesta ja oppimisen tuesta.
Varhainen tuki takaa myöhempiä opintoja
Kaikki olemassa oleva tieto oppimisen tuesta kertoo, että tuki ei nyt toimi. Lisäksi siinä on koulutuksenjärjestäjien välillä pahimmillaan erittäin suuria eroja. Perusopetuksen arviointia ja valtion ohjausta tuleekin Erilaisten oppijoiden liiton mielestä tiukentaa, jotta lapset ja nuoret saavat tulevaisuudessa oppimisen tukea asuinpaikkakunnastaan riippumatta nykyistä yhdenvertaisemmin.
Vaikuttava oppimisen tuki on liiton mukaan ennen kaikkea lapsen ja nuoren vahvuuksien tunnistamista sekä sen varmistamista, että lapsi/nuori saa koulussa ja opinnoissa onnistumisen kokemuksia.
”Jos lapsi ei saa riittävästi tukea oppimiseensa jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, ongelmat kertautuvat toisen asteen opinnoissa. Lisäksi aiempien koulu-/opiskeluvuosien kielteiset oppimiskokemukset vaikuttavat itsetuntoon ja opiskelumotivaatioon koko loppuelämän paljon vahvemmin kuin on ymmärretty tai haluttu tunnustaa”, lausunnossa todetaan.
Oppimisen vaikeuksien tiedetään myös olevan merkittävä riskitekijä ja juurisyy monien sosiaali-, terveys- ja päihdeongelmien sekä rikollisen käyttäytymisen taustalla.
Resurssien riittävä kohdentaminen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun säästääkin moninkertaisesti kustannuksia toisella asteella sekä myöhemmin työllisyyden/työttömyyden hoidossa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Oppiminen on yksilöllistä ja edellyttää yksilöllistä tukea
Perusopetus ja oppimisen tuki on liiton mukaan paras mahdollinen investointi tulevaisuuteen.
”Varhain vahvistuva itsetunto ja usko itseen oppijana viitoittaa usein koko loppuelämän suunnan. Tämä edellyttää jokaisen lapsen ja nuoren vahvuuksien tunnistamista ja oppimisen rakentamista vahvuuksien varaan. Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia itselleen tärkeissä asioissa, hän myös jaksaa sinnikkäästi harjoitella vaikeita asioita.”
Liitto tähdentää lausunnossaan, että oppiminen ja kypsyminen ovat aina henkilökohtaisia ja yksilöllisiä prosesseja ja vievät myös yksilöllisen määrän aikaa.
Lue Erilaisten oppijoiden liiton koko lausunto Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle täältä