BLOGI oma tarina: Kiitos suuresta urakasta tyttärelleni!

Kiitos suuresta urakasta tyttärelleni!

Onnittelut tyttärelleni raskaasta ja pitkästä urakasta, jonka kruunuksi suoritit tänä keväänä ylioppilastutkinnon. Meiltä vanhemmiltasi sait perinnöksi ja taakaksi vaikeat luki- ja keskittymisvaikeudet, jotka tekivät urakastasi poikkeuksellisen raskaan.

Älysi ja peräänantamattomuutesi avulla voitit kuitenkin ylivoimaiseltakin näyttäneet esteet, joita matkan varrella kyllä riitti. Paljosta on myös kiittäminen äitiäsi siitä, että hän osasi hakea erilaista terapeuttista apua pahimpien vaikeuksien tasoittamiseksi. Kiitos tietenkin kuuluu myös näille apua ja tukea tuoneille hienoille ammatti ihmisille.

Oli tässä kuitenkin myös kanto, johon koko matka meinasi tyssätä alkuunsa, ja se kaihertaa minua lopun ikääni. Pienen ihmisen koko tulevaisuus oli hiuskarvan varassa. 

Perheemme kutsuttiin peruskoulun loppupuolella tämän ihmishahmoisen kannon luo kuulemaan hänen tekemiään hyvin laajoja tytärtämme koskevia testejä. Työhuoneen ovessa luki koulupsykologi. 

Virkahahmo alkoi kokemuksensa ja testilappustensa perusteella paaluttaa mukana ollen lapsemme tulevaisuutta. Hänen testiaineistonsa perusteella lapsi oli useita vuosia ikätovereistaan jälkeen jäänyt. Hänellä ei ollut mitään älyllisiä tai muita edellytyksiä pyrkiä tai mennä lukioon, se vaihtoehto oli pois suljettu. Sen sijaan voisi olla mahdollista, että lapsi pystyisi tuettuna oppimaan jotain yksinkertaisia käsityö yms. ammatteja.

Lapsemme oppimisvaikeudet olivat kyllä hyvin tiedossamme, mutta tässä tuomio tilanteessa aina sanavalmis äitinsäkin meni sanattomaksi, ja minä purin hammasta, etten olisi sanonut hahmolle suoraan sitä mihin paikkaan hänen olisi syytä paperinsa tunkea.

Tyttärellä oli kuitenkin hento unelma siitä, että hänenkin päähänsä ylioppilaslakki joskus laskettaisiin. Siitä tuomiopäivästä alkoi taival, jonka kruununa sitä ylioppilaslakkia 12.5 tyttären päähän sovitettiin. 

Tuona tuomiopäivänä minä päätin ja tiesin, että tulen tämän kirjoituksen vielä kirjoittamaan.

Uuden ylioppilaan ylpeä isä

30.5.2020

Piirros: Jenny Eräsaari