#eläinoppimisentukena Lampaita, kanoja, kaneja, koiria – eläimet kuuluvat yläkoulun arkeen
Eläin oppimisen tukena -sarjamme esittelee, millä tavoin eläin voi tukea oppimista eri elämänvaiheissa.
Eläimet ovat pälkäneläisen Anna Tapion koulun tärkeä vetovoimatekijä. Kaikki oppilaat opiskelevat eläintenhoitoa, ja taitoja voi kartuttaa valinnaisissa opinnoissa. Eläinten myönteiset vaikutukset oppilaisiin ovat merkittäviä.
Koulumestari Kirsi-Marja Penttilä sylissään silkkikananpoikanen Vanu ja vierellään miniponi Tapio sekä vs. rehtori Minna Vanhala ja miniatyyrihevonen Anna. Kuva Iina Luoto.
Pirkanmaan Pälkäneellä pienessä Aitoon kylässä sijaitseva Anna Tapion koulu on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yli 200 oppilaan sisäoppilaitos yläkouluikäisille nuorille. Koulun perusti puutarhuri Anna Tapio vuonna 1940. Hän osti 80 hehtaaria metsää ja maata, jotka toimivat edelleen koulun oppimisympäristönä.
Anna Tapion koulu on entisen Luopioisten alueen oppilaiden lähikoulu, ja lisäksi sinne tulee oppilaita koko maan alueelta. Tällä hetkellä koulussa on oppilaita 71 eri kunnasta.
”Meille hakeutuu nuoria, jotka haluavat itsenäistyä, kaipaavat eläinten kanssa oloa ja sitä, että voivat olla oma itsensä”, toteaa Anna Tapion koulun vs. rehtori Minna Vanhala.
Pään, käden ja sydämen sivistystä
Oppilaitoksessa sovelletaan edelleen Anna Tapion luomaa pedagogista ideologiaa. Se perustuu siihen, että tarvitaan sydämen, käden ja pään sivistystä, jotta voi menestyä elämässä.
”Pään sivistyksellä tarkoitetaan opiskelua, sydämen sivistyksellä yhteisöllisyyttä ja kaverien kanssa vietettyä aikaa ja käden sivistyksellä kädentaitojen harjoittelemista. Meillä oppilaat oppivat kädentaitoja muun muassa ammatillisesti suuntautuneissa oppiaineissa, esimerkiksi luonto- ja ympäristöopinnoissa”, Vanhala kertoo.
Hän korostaa, että Anna Tapion koulu on tavallinen peruskoulu, jossa suoritetaan kaikki normaalit perusopinnot.
”Eläimet ovat vetovoimatekijämme. Koulu sijaitsee lähellä luontoa, ja se on erittäin tärkeää. Yhä useampi vieraantuu nykyään luonnosta. Korona-aika vaikutti siihen, että aloimme vieraantua myös kanssakäymisestä toisten ihmisten kanssa”, Vanhala toteaa.
Eläimet koulun vetovoimatekijänä
Anna Tapion koulussa asustavat miniatyyrihevonen Anna, minishetlanninponi Tapio, lauma lampaita, kanoja, marsuja ja kaksi kissaa, ja koulussa on myös akvaario. Luokissa vierailee oppitunneilla säännöllisesti henkilökunnan koiria ja koulun oman kanalan kanoja. Myös oppilaat saavat tuoda koiriaan asuntolaan sopimuksen mukaan yhden kerrallaan.
Koulun tiloissa olevat kanit ja marsut ovat pääosin oppilaiden omistamia, ja nuoret hoitavat ne itsenäisesti aikuisten valvovan silmän alla. Koululla on myös yksi oma kani. Sitä voivat hoitaa ne oppilaat, joilla ei ole omaa kania. Lampaat toimivat alueella maisemanhoitajina.
Eläintenhoitoa jokaisen opinnoissa
Anna Tapion koulussa kaikki opiskelevat jonkin verran eläintenhoitoa luonto ja ympäristö -oppiaineessa. Lisäksi valinnaisissa opinnoissa on mahdollisuus opiskella eläintenhoitoa. Kuvataiteen tunneilla eläimet toimivat malleina.
”Eläintenhoitotunneilla harjoitellaan muun muassa ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutusta sekä empatiataitoja ja toisen huomioimista. Oppilaille muodostuu eläimiin tunneside”, Vanhala kertoo.
Anna Tapion koulun koulumestari Kirsi-Marja Penttilä pitää koulun eläintenhoitotunnit, vastaa koulun eläimistä ja kouluttautuu parhaillaan eläinavusteiseksi valmentajaksi. Työpäivänsä hän aloittaa kiertämällä eläinten tilat läpi.
”Saan päivääni hyvän latauksen, kun silkkikanan tiput juoksevat piipittäen luokseni ja nokkivat kädestäni jyviä”, Penttilä kuvailee.
Eläinten luokse vain hyvällä fiiliksellä
Penttilä painottaa, että oppilailla on aina periaatteessa mahdollisuus mennä silittämään eläimiä, omat ja eläimen tunnetilat huomioiden.
”Kunnioitamme eläinten omaa aikaa, ja eläimillä on aina mahdollisuus valita, haluavatko ne tulla luokse. Meillä on myös sääntö, että kukaan ei mene huonossa mielentilassa eläinten lähelle. Paha mieli pitää ensin purkaa vaikka lenkillä tai salilla. Eläinten pariin mennään vasta, kun ihmisellä on parempi fiilis, koska eläimet tunnistavat meidän tunnetasomme tosi herkästi.”
Eläimen silittäminen rauhoittaa Penttilän mukaan nuoria. Esimerkiksi vaikean aiheen äärellä nuoren keskittyminen parantuu huomaamattomasti, kun hän saa samalla silittää eläintä.
”Oppilaiden on myös helpompi ottaa vastaan palautetta, kun tuki ja turva eli eläin on vieressä. Lisäksi koulumme luonnonläheinen ympäristö auttaa oppilaita jaksamaan arjessa”, vs. rehtori Vanhala sanoo.
Penttilä jatkaa, että eläin laskee ihmisten stressitasoja.
”Kukaan ei koskaan korota ääntään, kiivastu tai räjähdä eläinten läsnä ollessa. Ilman eläimen paikalla oloa ikävien asioiden puiminen saattaisi olla monille haasteellista.”
Eläin rauhoittaa ja tuo elämäniloa
Penttilän mukaan hymy ja rakkaudellinen olemus näkyvät oppilaissa ja henkilökunnassa, kun eläimet ovat läsnä tilanteissa.
Eri eläimet sopivat eri oppilaille. Vanhala kertoo, että toiset oppilaat pitävät eläimistä, joista ”saa oikein kunnolla kiinni”, toiset pitävät sellaisista, joita saa kannettua mukana. Myös eläimen luonne vaikuttaa tykkäämisiin, mutta joku voi pelätä esimerkiksi kissan teräviä kynsiä tai pitää poneja pelottavina, vaikka ne ovat melko pieniä.
Penttilä korostaa, että vuorovaikutukseen eläimen kanssa ei tarvita sanoja. Eläin ei myöskään arvioi ihmistä mitenkään.
”Olisi hienoa, että koulut ottaisivat nykyistä rohkeammin eläimiä mukaan opintoihin, koska eläinten myönteiset vaikutukset oppilaisiin ovat merkittäviä. Eläimillä on hyvin rauhoittava vaikutus. Ne tuovat oppilaille tukea ja lohtua ja kouluympäristöön elämäniloa ja hyvää mieltä.”
Tallivuorot suosittuja
Varsinaisten oppituntien lisäksi oppilailla on mahdollisuus valita tallivuoroja. Ne ovat vapaaehtoisia ja todella suosittuja. Tallivuoroja tehdään viikko kerrallaan.
Vanhala ja Penttilä toteavat, että tallivuoroilla nuoret oppivat vastuuntuntoa, toisista huolehtimista sekä havainnointia.
”He oppivat todella taitavasti huomaamaan esimerkiksi eläimen käytöksessä pienetkin poikkeavuudet.”
Tallivuorolla oppilas herää ennen koulun alkua aamutalliin, vie ponit laitumelle, siivoaa ponien karsinat ja antaa niille ruokaa. Tallivuoro jatkuu koulupäivän jälkeen, jolloin tallivuorossa olevat oppilaat hakevat ponit laitumelta talliin.
Koulun sääntöjen mukaan iltayhdeksään mennessä oppilaiden on tultava tallitöistä takaisin asuntolaan.
”Tietyt säännöt luovat turvaa, ja koulun sääntöjen puitteissa nuoret luovat rytmin päiväänsä. Sääntöjen sallimissa rajoissa voi tehdä kaikkea kivaa ja tehdä koulunkäynnin lisäksi paljon muutakin”, Vanhala kiteyttää.
Lähde: https://annatapio.fi
Teksti Maria Tuomialho
Kuva Iina Luoto