Matematiikan vaikeudet
Matematiikan oppimisvaikeuksia eli dyskalkuliaa on 5–7
prosentilla väestöstä, heikkoa matematiikan osaamista 10–15 prosentilla.
Matematiikan vaikeus näkyy jo alaluokilla
Matematiikan oppimisvaikeudet tarkoittavat peruslaskutaidon vaikeuksia. Henkilön on hankala ymmärtää ja muodostaa lukujonoja, niiden välisiä suhteita ja suuruuskäsitteitä. Vaikeudesta käytetään myös nimitystä dyskalkulia. Matematiikan ja hahmottamisen vaikeudet liittyvät usein yhteen, sillä matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen taitoja.
Näin matematiikan vaikeus ilmenee
- sinun on vaikea muistaa ulkoa laskusääntöjä ja kertotaulu.
- numerosarjojen hahmottaminen ja lukujen järjestykseen laittaminen on hankalaa.
- laskuistasi puuttuu numeroita tai ne vaihtavat paikkaa.
- laskutoimitusten järjestys sekoittuu.
- et aina kirjoita lukuja oikein.
- sinun on vaikea ymmärtää geometriaa tai graafisia esityksiä.
- numeroiden ja laskumerkkien lukemisessa ja sijoittamisessa tulee virheitä.
- et ymmärrä määriä ja niiden osittamista.
- kammoat matematiikkaa ja laskemistehtäviä.
Lue lisää aiheesta
Neuropsykologi Pekka Räsänen on tutkinut pitkään matematiikan oppimisvaikeuksia. Lue hänen haastattelunsa täältä.
Tutustu kokemustarinoihin
Julkaisimme ennen vuoden 2025 Matematiikan oppimisvaikeuksien teemapäivää Erilaisten oppijoiden liiton somekanavilla kokemusasiantuntijoidemme lyhyitä matikkatarinoita. Jokainen valitsi kuvaansa yhden sitaatin, joka liittyy matematiikan oppimisvaikeuden kanssa elämiseen.
14.2.2025
Ravitsemustyöntekijä Elina Korhosen kouluaikaa leimasivat vahvasti epäonnistumisen pelko ja alisuoriutuminen. Hän tajusi jo ensimmäisellä luokalla, että ei pysty laskemaan niin kuin muut, mutta tukea vaikeuksiin ei ollut tarjolla.
”Mieleeni on jäänyt ala-asteen opettaja, joka tuli seisomaan viereeni, pudisteli päätään ja totesi vain: ’Voi Elina!’”, Elina muistelee.
Peruskoulun jälkeen todettu laaja oppimiskyvyn häiriö antoi hänelle vastauksia vuosia vaivanneisiin kysymyksiin mutta ei pyyhkinyt pois kouluajan leimaamista. Hän pääsi ammatilliseen erityisoppilaitokseen opiskelemaan ravintola-alaa, ja on valmistuttuaan työllistynyt hyvin.
”Nykyisessä työssäni tarvitsen matematiikkaa lähinnä siihen, että osaan tulkita salaattikastikkeen valmistusohjetta ja lasken oikein päivittäiset ruokailijamäärät.”
Joissakin arjen tilanteissa apua on laskimesta tai sormin laskemisesta. Parasta tukea on muiden ymmärrys.
”Jos matematiikan vaikeudet tunnettaisiin paremmin, meille osattaisiin antaa enemmän rauhaa ja aikaa laskea. Lisäksi on hyvä muistaa, että jokaisella on myös vahvuuksia. Minulla ne liittyvät ennakkoluulottomuuteen, sinnikkyyteen ja joustavuuteen.”
18.2.2025
Taidemaalari, kuvataiteilija amk Maria Ronkainen huomasi matematiikan vaikeutensa peruskouluaikana 1990-luvulla. Silloin sitä ei kuitenkaan tutkittu. Peruskoulun jälkeen puutarha-alan opinnoissa ongelmat tulivat pahemmin esiin. Matikka kuitenkin meni rimaa hipoen läpi avustajan ansiosta.
Vuonna 2013 Maria opiskeli maisemasuunnittelua ammattikorkeakoulussa, kun hänellä todettiin vaikea-asteinen matematiikan erityisvaikeus.
”Ongelman virallinen toteaminen oli suuri helpotus. Nyt tiedän ja ymmärrän aiempien vaikeuksieni syyn ja näen, miten olen oppinut kiertämään vaikeuksiani.”
Yksi ”kiertotie” Marialle on ollut taiteellisen alan valinta – vaikka matematiikkaa liittyy siihenkin.
”Kuvataidealalla tulee tajuta taideteosten mittasuhteita sekä ymmärtää kustannuslaskentaa ja verotusta. Taidehistoriassa taas tulee vastaan paljon vuosilukuja. Itselleni kuitenkin vieraat kielet tuottivat opiskeluaikana enemmän tuskaa kuin matematiikka, vaikka minulla ei ole lukivaikeutta.”
Kahdeksan tutkintoa suorittanut Maria on todistanut, että matematiikan oppimisvaikeus ei estä opiskelua eikä akateemisessa maailmassa tai työelämässä selviytymistä.
”Sillä tiellä selviytyy, kun on sitkeä ja etsii kiertoreittejä aina, kun seinä tuntuu nousevan pystyyn. Matematiikan oppimisvaikeus saattaa olla hidaste, mutta este se ei ole.”
Tutustu Marian tarinaan tarkemmin hänen bloginsa kautta.
20.2.2025
Eläkeläinen Kirsti Koskensilta oli 47-vuotias, kun hänelle selvisi luki-vaikeusvalmennuksessa, että hänellä on matematiikan vaikeus.
”Olin opiskellut lukiossa pitkän matematiikan ja sen jälkeen diplomi-insinööriksi. Lukivaikeuteni äitini tunnisti jo alakoulussa, mutta matemaattisten kykyjeni poikkeavuuteen ei kukaan kiinnittänyt huomiota koulussa tai opinnoissa”, Kirsti kertoo.
Peruslaskutoimitukset ja lukujen suuruudet hän ymmärsi, mutta esimerkiksi kertotaulu ei ole jäänyt mieleen. Numeroiden kirjaamisessa tulee virheitä, ja hahmottamisen vaikeus tuo lisää haastetta. Jokin osa tehtävästä saattaa jäädä huomiotta tai Kirsti näkee kolmion neliönä.
”Tietyissä vähennys- ja yhteenlaskuissa käytän yhä sormia ja laskinta. Tämä ei muutu harjoittelulla ajan kuluessa. Sanalliset tehtävät eivät tuota vaikeuksia, mutta kapea työmuistini tekee päässälaskusta liki mahdotonta. Laskeminen sujuu – tosin hitaanlaisesti –, kun minulla on paperia ja kynä. Näkeminen ja koskettaminen auttavat hahmottamaan lukuja ja laskemaan.”
Vaikka matemaattinen ajattelu sinänsä ei ole Kirstille vaikeaa, vaikeuksien tunnistaminen ajoissa sekä apuvälineiden ja strategioiden opastus olisivat vähentäneet kuormitusta.
Tukea on tarjolla
- Keinot ja välineet sujuvaan laskemiseen
- Hae vinkit materiaalipankistamme
- Kysy apua neuvontapalveluistamme
- Tutustu luki- ja matematiikkatestaajien listaan
- Tutustu www.mydyslexia.fi:hin
Teemapäivä 3.3.
Suomessa vietettiin ensimmäistä kertaa Matematiikan oppimisvaikeuksien teemapäivää
3. maaliskuuta 2025.
Lue Tiin tarina
Kokemusasiantuntijamme Tii Tanner löysi tärkeän avun matematiikan vaikeuksiinsa musiikin maailmasta. Lue lisää täältä.
… lisää kokemustarinoita
24.2.2025
Matematiikka ja minä ei olla koskaan ymmärretty toisiamme!” tiivistää opinto-ohjaaja Iina-Maria Piilinen matematiikan vaikeutensa ytimen.
Hänen ensimmäinen kompastuskivensä oli ala-asteen matematiikan joukko-oppi. Laskeminen ympyrä-, kolmio- ja neliökuvioiden avulla ei avautunut Iina-Marialle. Kertotaulun hän oppi ulkoa toisella luokalla luokkansa viimeisenä.
Kahdeksannen luokan keväällä hän sai matematiikasta nelosen ja uhkana oli luokalle jääminen. Se oli hirveä ajatus, sillä oma luokka oli pysynyt samana alakoulusta lähtien. Isä preppasi hänet ehtokokeeseen ja hän ”itki ja opiskeli”. Todistuksen numero nousi viitoseen, ja Iina-Maria pääsi ysille.
”Lukion lyhyestä matikasta selviydyin armovitosilla. Matematiikan kieli ei vaan ole avautunut minulle. Tämä on ollut aina niin selvää, että en ole hävennyt sitä, kuten muita oppimisvaikeuksiani.”
Iina-Maria opiskeli yliopistotutkinnon kulttuurintutkimuksesta, hänestä tuli humanisti. Pitkän työelämäkokemuksen jälkeen viisikymppisenä hän sai diagnoosin ja selityksen vaikeuksilleen: hahmottamisen vaikeus. Hän myös ymmärsi oppineensa kompensoimaan vaikeutensa hienosti.
”Matematiikan vaikeus ei ole tyhmyyttä! Arkimatematiikan kanssa pärjää, vaikka se on numerokoodien maailmassa välillä tuskallista. Kärsivällisyyttä tarvitaan monissa tilanteissa sekä itseltä että muilta.”
27.2.2025
Järjestöasiantuntija Pilvi Tyrväisen koulu sujui aikoinaan melko hyvin, vaikka matematiikka oli todella hankalaa kaikilla luokka-asteilla. Hänen vanhempansa ovat opettajia, ja he löysivät Pilville hyviä tukitoimia ja kannustivat.
”Siitä huolimatta minulla oli vielä nuorena paljon matikka-ahdistusta. Se tuntui jopa pahemmalta kuin varsinainen matematiikan oppimisvaikeus”, Pilvi kertoo.
Lukion jälkeen hän pääsi suoraan opiskelemaan ammattikorkeakouluun kulttuurituotantoa ja suoritti sen jälkeen luontoalan perustutkinnon.
”En edes ymmärtänyt selvitellä, millaista tukea olisin voinut saada opiskeluaikana. Jälkeenpäin ajatellen olisin tarvinnut lisäaikaa esimerkiksi joihinkin tenttikokonaisuuksiin.”
Pilvin on hankala hahmottaa esimerkiksi lukujen suuruutta sekä sitä, miten paljon aikaa kuluu eri asioihin.
”Jos katson lukuja nopeasti, en hahmota, mikä niistä on isoin. Erityisen hankalia ovat luvut, joissa on samat numerot eri järjestyksessä, kuten 547 ja 745. Myös laskutehtävien ymmärtäminen vie minulta paljon aikaa, ja olen jatkuvasti epävarma, laskenko ne oikein.”
Matematiikan vaikeus aiheuttaa Pilvin mukaan hänelle ”ylitarkkuutta” ja epävarmuutta.
”Olen todella tarkka esimerkiksi raha-asioissa, jotta en varmasti mokaa niissä mitään.
3.3.2025
En ole antanut häpeän määritellä omaa osaamistani. Ohitan sen hyvällä tavalla enkä enää kiinnitä siihen huomiota niin paljon kuin aiemmin”, Tii Tanner kertoo.
Tästä huolimatta esimerkiksi yhteenlasku on edelleen joskus pelottavaa.
”Olen kuitenkin etsinyt sellaisia keskittymisen tapoja, että pelko ei saa valtaa. Matematiikan vaikeuden tuottama häpeä on kuin Muumien Mörkö, joka on piilossa varjoissa. Se on vaaraton, jos siihen ei kiinnitä liikaa huomiota.” Lue lisää Tiin kiinnostavasta tarinasta täältä.