Siirry sisältöön

Sote-järjestöt auttavat, kun julkiset palvelut eivät sitä tee

Valtiovarainministeriön ehdottamat lisäleikkaukset sote-järjestöjen rahoitukseen tulevat toteutuessaan jättämään monet suomalaiset ilman tukea. Erilaisten oppijoiden liiton apua saaneet kertovat, että järjestö on usein ollut ainoa paikka, josta he ovat saaneet ratkaisevaa apua. Eräs liiton asiakas kiteyttää: ”Ilman liitolta saamaani vertaistukea ja tietoa en olisi se aikuinen, jota tämän päivän työelämä ja arki vaativat.” 

Joka viidennellä suomalaisella on synnynnäisiä oppimisen vaikeuksia, jotka vaikuttavat opiskelun lisäksi työssä ja arjessa selviytymiseen.

Joka viidennellä suomalaisella on synnynnäisiä oppimisen vaikeuksia, jotka vaikuttavat opiskelun lisäksi työssä ja arjessa selviytymiseen. Jo noin 30 vuotta sitten alettiin ymmärtää, etteivät esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen, matematiikan ja hahmottamisen vaikeudet jää lapsuuteen vaan jatkuvat läpi elämän. Vaikeuksien takia koettu häpeä ja huono käsitys itsestä oppijana vaikuttavat usein monin eri tavoin elämänkulkuun: opintoihin, työelämään, terveyteen ja hyvinvointiin, voimavaroihin vanhempana. Tiedosta huolimatta valtionhallinto ei ole ottanut aikuisten tukemista tehtäväkseen, vaan se on jäänyt kansalaisjärjestöjen vastuulle. 

Järjestöt ovat lisänneet tietoa ja ymmärrystä oppimisvaikeuksista, ja niissä annetun tuen avulla tuhannet ihmiset ovat päässeet opiskelemaan, jatkaneet opintojaan, löytäneet työpaikan ja selviytyneet muuttuvassa työelämässä. Järjestön kautta saatu vertaistuki on monelle ollut elämän käännekohta, joka on palauttanut uskon omiin mahdollisuuksiin ja rohkaissut auttamaan myös muita. Toiminnassa on aktiivisesti mukana suuri joukko vapaaehtoisia kokemusasiantuntijoita, jotka vievät oppimisen vaikeuksista ja niiden kanssa selviämisestä tietoa kouluihin, oppilaitoksiin, työpaikoille, työvoimahallintoon ja muun muassa digitaalisten palvelujen kehittäjille. Kokemustietoa ihmisten arjesta välitetään myös päättäjille, jotta he voivat tehdä viisaita ratkaisuja. Tätä työtä on jonkun organisaation kuitenkin koordinoitava ja siitä tiedotettava. 

Jos liitossa autetaan vuoden aikana kaksi nuorta aikuista syrjäytymisen polulta kiinni opintoihin tai työhön, toiminta on jo maksanut itsensä takaisin.

Sote-järjestöjen työ on paitsi inhimillisesti arvokasta myös taloudellisesti kannattavaa. Yhden ihmisen opinnoista ja työelämästä syrjäytymisen hinnaksi yhteiskunnalle on esitetty maltillisesti arvioiden 230 000–370 000 euroa (Hilli & co. 2019). Erilaisten oppijoiden liiton saama valtionavustus on ollut vuosittain noin 450 000 euroa. Jos liitossa autetaan vuoden aikana kaksi nuorta aikuista syrjäytymisen polulta kiinni opintoihin tai työhön, toiminta on jo maksanut itsensä takaisin. Tosiasiassa autettujen määrä on toki paljon suurempi, yksilöllisen ohjauksen lisäksi liitto tekee paljon muuta ihmisten voimavaroja vahvistavaa työtä, ja suuri osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. 

Suomen tulevaisuutta ei voi mitata vain talouden kautta. Ainakin yhtä tärkeitä ovat ihmisarvo ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Järjestöjen rahoituksen leikkaaminen kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia ja aiheuttaa suuria inhimillisiä menetyksiä.

Vetoamme päättäjiin: sote-järjestöjen rahoitusta ei saa enää leikata. Me järjestötoimijat olemme valmiita vahvistamaan sekä Suomen taloutta että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta.

Olli Luukkainen

Erilaisten oppijoiden liiton puheenjohtaja

Sarianna Reinikainen

Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja