Pohjoismaiset lukijärjestöt kokoontuivat Helsingissä
Erilaisten oppijoiden liitto isännöi 24.–26. lokakuuta 2025 Pohjoismaisten lukijärjestöjen tapaamista Helsingissä. Pohjoismaisten järjestöjen yhteistyö on jatkunut jo yli 20 vuotta. Verkosto tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja oppia, miten eri maissa tuetaan erityisesti lukivaikeuksia mutta myös muita oppimisvaikeuksia kokevia ihmisiä.
Kokoukseen osallistui edustajat Ruotsista, Norjasta, Islannista, Färsaarilta ja Suomesta. Suomesta mukana oli kattojärjestön lisäksi edustus jäsenyhdistyksistä Lahdesta, Vaasasta ja Varsinais-Suomesta. Englanti toimi yhteisenä kielenä, mutta keskusteluissa soljuivat myös pohjoismaiset kielet ruotsista fääriin.
– Viikonlopun tunnelma oli välitön ja innostunut, kertoo Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen. Järjestötyön vertaistuki ja muiden maiden hyvistä käytännöistä kuuleminen vahvistavat uskoa työn pitkäntähtäimen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
”Pohjoismaisessa tapaamisessamme nousi esille, avarakatseinen ja viisas työnantaja ja työnjohto kohtaavat oppimisvaikeuksia omaavan henkilön voimavarana ja rikkautena.”
Olli Luukkainen
Toiminnanjohtaja
Ohjelmassa koulutusta, keskusteluja ja tulevaisuuden suuntia
Kokouksen avasi Erilaisten oppijoiden liiton hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen. Avauspuheenvuoron piti Opetushallituksen ruotsinkielisen koulutuksen ja palvelujen johtaja Kurt Torsell, joka esitteli suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä ja oppimisvaikeuksien huomioimista osana inklusiivista koulutusta.
Tämän jälkeen kuultiin katsaukset jokaisen maan järjestöjen toiminnasta ja ajankohtaisista aiheista. Pohjoismainen yhteistyö on erityisen hedelmällistä, sillä elämme monella tapaa samankaltaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Kun jokin toimintamalli tai tutkimus osoittautuu toimivaksi yhdessä maassa, siitä saatu tieto hyödyttää myös muita.
Keskusteluissa nousi esiin kaksi vastakkaista, mutta toisiinsa liittyvää oppimisvaikeuksien seurausta. Toisaalta oppimisen ongelmakokemuksiin liittyvä häpeä voi vaikuttaa uskallukseen tarttua uusiin asioihin, erityisesti työelämässä. Toisaalta esimerkiksi lukivaikeus tai matematiikan oppimisvaikeus voivat kehittää luovaa ongelmanratkaisukykyä ja tuoda työyhteisöihin uudenlaista ajattelua.
– Kuten Pohjoismaisessa tapaamisessamme nousi esille, avarakatseinen ja viisas työnantaja ja työnjohto kohtaavat oppimisvaikeuksia omaavan henkilön voimavarana ja rikkautena. Monimuotoinen työyhteisö löytää useampia ja monipuolisempia ratkaisuja kuin yhdenmukainen joukko. Tässä työpaikoilla on vielä paljon opittavaa, toteaa Erilaisten oppijoiden liiton hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Sunnuntain keskustelut syventyivät kahteen teemaan: oppimisvaikeuksiin työelämässä sekä dyskalkuliaan – eli matematiikan oppimisen vaikeuteen, jonka tunnettuus ja tunnistaminen ovat monissa maissa vielä alkutekijöissään. Näiden sunnuntaisten keskustelujen pohjalta valmistellaan kaksi yhteispohjoismaista lausuntoa: toinen oppimisvaikeuksien huomioimisesta työelämässä ja toinen dyskalkulian paremmasta tunnistamisesta.