Oppimisen tuki läpi elämän esillä Eduskunnassa
Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmän kevätseminaarissa kuultiin ajankohtainen tilannekuva oppimisen ja opiskelun tuesta varhaislapsuudesta työelämään. Seminaari, jonka otsikkona oli Oppimisen tuen kokonaisuus läpi elämän – missä mennään ja mihin suuntaan?, kokosi tukiryhmään kuuluvat järjestöt esittämään näkemyksiään nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitteista.
Oppimisen vaikeudet koskettavat laajasti
Seminaarin avauksessa muistutettiin, että oppimisen vaikeudet koskettavat suurta osaa väestöstä: erilaisia oppijoita arvioidaan olevan noin 20 prosenttia ikäluokasta ja erilaisia oppijoita noin 10–15 prosenttia. Oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan jopa miljoonalla suomalaisella. Taustalla voivat olla esimerkiksi lukivaikeus, matematiikan vaikeus, ADHD, autismikirjo tai kielelliset erityisvaikeudet.
“Oppimisen tuki ei ole vain koulutuskysymys – se on hyvinvointi-, talous- ja turvallisuuskysymys.” – Paula Risikko, Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmän puheenjohtaja.
Tuen “ketju” kuntoon: neuvolasta varhaiskasvatukseen ja peruskouluun
Niilo Mäki Instituutin Juha-Matti Latvala korosti varhaisen tunnistamisen, tutkimusperustaisen tuen ja systemaattisen seurannan merkitystä neuvolasta varhaiskasvatukseen.
ADHD-liiton Katja Suni ja Autismiliiton Sari Valjakka totesivat, että peruskoulun oppimisen tuen uudistuksen lähtökohta on hyvä ja tärkeä, mutta lain toimeenpano on ollut monin paikoin puutteellista. ADHD- ja autismikirjon oppilaiden koulunkäynnin tuki, kuten tuki siirtymissä, välitunneilla ja ruokailussa sekä oppimisympäristön aistiesteettömyys, ei toteudu riittävästi. Myöskään kohtuulliset mukautukset ja yksilölliset järjestelyt (esimerkiksi rauhallinen tila, vaihtoehtoiset välitunnit tai lisäaika kokeissa) eivät aina toteudu tarpeiden mukaisesti.
Kuntoutussäätiön Johanna Korkeamäki puolestaan muistutti, että korkeakouluissa moni tukea tarvitseva ei saa sitä lainkaan, vaikka oppimisvaikeuksia ja neurokirjon piirteitä raportoidaan myös korkea-asteella.
Työelämän nopeat muutokset kuormittavat erilaisia oppijoita
Erilaisten oppijoiden liiton Sarianna Reinikainen nosti puheenvuorossaan esiin työikäiset, joiden osalta oppimisen tuki ei ole lakisääteistä eikä selkeästi minkään hallinnonalan vastuulla. Työelämän nopeat muutokset ja jatkuvan oppimisen vaatimukset kuormittavat erityisesti lukivaikeuksia ja muita oppimisen haasteita kokevia.
Seminaarissa peräänkuulutettiin matalan kynnyksen arviointia ja tukea, toimivia ohjauspolkuja työterveyshuollossa ja työllisyyspalveluissa sekä työpaikoille käytännön toimintamalleja, joilla kognitiivista kuormitusta voidaan vähentää pienilläkin muutoksilla.
“Työpaikoilla ei vielä ymmärretä, kuinka paljon työkykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta menetetään, kun kaikki työntekijät yritetään puristaa samaan muottiin.” – Sarianna Reinikainen, Erilaisten oppijoiden liitto.
“Tuki on teko, toivo sen seuraus ja tulevaisuus on yhteinen lupaus.”
Eduskuntaryhmien kommenteissa korostuivat tuen uudistusten seuranta, henkilöstön osaaminen ja riittävät resurssit sekä kuntien välisten erojen kaventaminen. Opetusministeri painotti Anders Adlercreutz puheenvuorossaan, että tuki on tuotava lähelle arjen opetusta ja että uudistusten onnistuminen ratkaistaan käytännön toimeenpanossa – ei pelkästään säädösteksteissä.
“Tuki on teko, toivo sen seuraus ja tulevaisuus on yhteinen lupaus.”
– Anders Adlercreutz, opetusministeri.
Edukunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmän Oppimisen tuen kokonaisuus läpi elämän – missä mennään ja mihin suuntaan -seminaari järjestettiin Eduskunnassa 15.4.2026. Edukunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmän puheenjohtaja on Paula Risikko ja varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta.
