Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy
Pohjoismaiset lukijärjestöt kokoontuivat 9.–11. lokakuuta Tukholmassa vuotuiseen tapaamiseensa. Tänä vuonna keskustelujen pääteemoina olivat työelämä ja nuoret.
Kokouksessa päätettiin myös laatia yhteispohjoismainen kannanotto avustavan teknologian käytöstä lukemisen, kirjoittamisen ja oppimisen tukena. Haluamme varmistaa, että avustavan teknologian käyttö on mahdollista kaikille sitä tarvitseville lukivaikeuksisille lapsille ja nuorille.
Vuoden 2026 kokouksen järjesti Ruotsin Dyslexiförbundet. Viime vuonna vastuuvuorossa oli Erilaisten oppijoiden liitto ja tapaaminen järjestettiin Suomessa.
Kuninkaanlinnassa juhlistettiin työtä lukivaikeuksisten hyväksi
Kolmipäiväinen tapaaminen käynnistyi perjantaina 9. lokakuuta vuosittaisen lukivaikeuspalkinnon (Dyslexipriset) jakotilaisuudella. Tänä vuonna tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisen juhlallisissa puitteissa Tukholman Kuninkaanlinnassa, ja sen isäntänä toimi prinssi Carl Philip. Vuoden 2026 Lukivaikeuspalkinto myönnettiin opettaja Marie Trappille.
Ruotsissa tietoa ja ymmärrystä lukivaikeudesta on edistänyt vuodesta 2015 lähtien myös Prinssiparin säätiö (Prinsparets Stiftelse). Lukivaikeus koskettaa Ruotsin kuningasperhettä henkilökohtaisesti: kuningas Kaarle XVI Kustaalla, kruununprinsessa Victorialla ja prinssi Carl Philipillä on lukivaikeus.
Prinssi Carl Philip nosti puheessaan esiin tekoälyn mahdollisuudet erilaisille oppijoille. Hän totesi tekoälyn voivan lisätä yhdenvertaisuutta oppimisessa ja kertoi käyttävänsä sitä itsekin paljon.
Tilaisuuden jälkeen oli hetki aikaa myös vapaamuotoiseen seurusteluun ja pohjoismaisten kollegoiden tapaamiseen.
Suomesta kokoukseen osallistuivat Sarianna Reinikainen, Birgitta Grönholm ja Sonja Haga-Erickson.
Työelämässä vastuu ei voi jäädä yksilölle
Tapaamisen aikana jaoimme tietoa ja kokemuksia eri maiden toiminnasta, hankkeista ja ajankohtaisista kysymyksistä.
Työelämää koskevissa keskusteluissa nousi vahvasti esiin yhteinen tavoite: tiedon erilaisista tavoista oppia ja tehdä työtä on lisäännyttävä työpaikoilla, eikä vastuu ymmärretyksi tulemisesta ja tarvittavien ratkaisujen löytämisestä voi jäädä yksittäiselle työntekijälle.
Kuulimme myös inspiroivan esityksen Ernst & Youngissa tehdystä pitkäjänteisestä työstä neuromoninaisuuden huomioimiseksi. The value of being yourself -esityksessä korostui johdon sitoutumisen merkitys. Pysyvän muutoksen aikaansaaminen työpaikan toimintakulttuurissa edellyttää ennen kaikkea sitä, että organisaation ylin johto on aidosti muutoksen takana.
Nuoret mukaan toimintaan
Toinen tapaamisen pääteemoista oli nuorten osallistuminen. Pohdimme yhdessä keinoja saada nuoria mukaan järjestöjen toimintaan ja jakamaan kokemuksiaan erilaisista tavoistaan oppia.
Vertaistuella ja roolimalleilla on tärkeä merkitys. Ne vähentävät oppimisvaikeuksiin liittyvää häpeää, rohkaisevat puhumaan oppimisvaikeuksista avoimesti ja madaltavat kynnystä pyytää apua.
Pohjoismaiseen tapaamiseen osallistuivat Ruotsin lisäksi edustajat Norjasta, Islannista, Färsaarilta ja Suomesta.
