Siirry sisältöön

Oppimisvaikeussanasto

Oppimisvaikeussanasto

Tämän sanaston tarkoitus on selkeyttää ja yhtenäistää oppimisen vaikeuksiin liittyvien termien käyttöä.

Eri termit palvelevat eri tilanteita, ja niiden valinta vaatii harkintaa. Lääketieteelliset termit ovat paikallaan terveydenhuollossa tai etuuksia hakiessa. Arjessa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yleisessä keskustelussa on usein parempi käyttää helpommin ymmärrettävää ja vähemmän häiriölähtöistä sanastoa.

Termit voivat herättää tunteita, joten niiden käytössä kannattaa olla herkkä tilanteelle. Henkilöltä itseltään on hyvä kysyä, millä termillä hän toivoo omasta oppimisen vaikeudestaan puhuttavan. Oppimisen vaikeuksista huolimatta jokaisella on aina myös yksilöllisiä vahvuuksiaan. On tärkeää tunnistaa, että vaikeudet ja vahvuudet esiintyvät rinnakkain ja muodostavat yhdessä yksilöllisen tavan oppia ja toimia.

Sanaston näkökulma ja rajaukset

Tässä sanastossa näkökulma on oppimisessa. Valittuja ominaisuuksia on tarkasteltu ja määritelty sen mukaan, miten ne tavallisesti näkyvät oppimisen vaikeuksina. Kaikki oppimisen vaikeudet ilmenevät yksilöllisesti, ja kirjo on laaja. Sanastoon valitut esimerkit eivät kata kaikkia tilanteita.

Sanasto on tarkoitettu oppimisen vaikeuksia kokevien sekä aiheen parissa työskentelevien ammattilaisten, tutkijoiden ja viestinnän asiantuntijoiden käyttöön. Kaikkien kohderyhmien edustajia on osallistunut sen työstämiseen.

Muita elämänalueita tai eri ominaisuuksiin ja niiden piirteisiin usein liitettyjä vahvuuksia ei tarkastella, mutta sanaston ympärille tuotettavat blogikirjoitukset avaavat myös näitä näkökulmia.

Sanaston tausta ja tekijät

Oppimisvaikeussanasto on Kuntoutussäätiön ja Erilaisten oppijoiden liiton tekemä. Sanaston tekemisessä on kuultu tutkijoita, kokemusasiantuntijoita, opettajia ja muita ammattilaisia.

Oppimisen moninaisuus

Yleiset oppimisen moninaisuutta kuvaavat käsitteet korostavat aivotoiminnan ja oppimisen yksilöllisyyttä. Käsitteet auttavat ymmärtämään, että erilaiset oppimisen vaikeudet eivät yleensä johdu motivaation puutteesta tai heikommasta älykkyydestä, vaan aivojen erilaisesta tavasta käsitellä tietoa.

Neuromoninaisuus

Kattokäsite, joka kuvaa aivojen yksilöllistä ja luonnollista vaihtelua siinä, miten ihmiset oppivat, ajattelevat, tuntevat ja käyttäytyvät. Neuromoninaisuus on ilmaus aivojen tyypillisille ja epätyypillisille toimintatavoille ilman häiriö- tai oiremerkityksiä. 

Ruotsiksi: Neurodiversitet 

Englanniksi: Neurodiversity

Synonyymi:  Neurokirjo, neurodiversiteetti

Moninainen oppijuus

Oppimisen kattokäsite, joka kattaa kaikki oppimisen tavat ja erilaiset, monista eri syistä johtuvat oppimisen vaikeudet.

Oppimisen vaikeus

Oppimiseen liittyvien hankaluuksien kattokäsite, joka kattaa kaikista eri syistä johtuvat vaikeudet oppimisessa. Syyt voivat olla synnynnäisiä tai sairaudesta, onnettomuudesta, ympäristöstä, kuormittuneisuudesta tai muista tekijöistä johtuvia. Muita tekijöitä voivat olla esimerkiksi mielenterveyden ongelmat, sosiaaliset ongelmat, univaje tai kieli- ja kulttuurierot. Oppimisen vaikeudet voivat olla tilapäisiä tai pitkäkestoisia. 

Ruotsiksi: Inlärningssvårigheter 

Englanniksi: Ei vakiintunutta englannin kielistä termiä

Erilainen oppijuus

Synnynnäisestä ja pysyvästä ominaisuudesta (esim. oppimisvaikeus, autismikirjo tai ADHD) johtuva oppimiskyvyn erilaisuus. Vaikeus on ollut läsnä syntymästä asti eikä ole aiheutunut myöhemmin esimerkiksi tapaturman tai sairauden seurauksena. 

Ruotsiksi: Neuropsykiatriska funktionsnedsättningar, NPF 

Synonyymi: Epätyypillinen oppiminen

Oppimisvaikeus

Tietyn taidon (kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen) omaksumisen hankaluus, joka on riippumaton henkilön muusta oppimiskyvystä tai älykkyydestä. Sen taustalla on hermoston kehitykseen liittyvä synnynnäinen ja pysyvä poikkeavuus. 

Ruotsiksi: Specifika inlärningssvårigheter 

Englanniksi: (Developmental) learning disability, learning difficulty 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Oppimiskyvyn häiriöt (F81) 

Synonyymit: Oppimisen erityisvaikeus, erityinen oppimisvaikeus, kapea-alainen oppimisvaikeus, kehityksellinen oppimisvaikeus 

Ei-suositeltava termi: Oppimishäiriö

Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan kapea-alaisia, kehityksellisiä eli synnynnäisiä vaikeuksia oppia ja käyttää tiettyä taitoa, vaikka opetusta on saatu riittävästi ja aistitoiminnot ovat normaalit. Oppimisvaikeudet eivät johdu motivaation tai harjoituksen puutteesta tai heikommasta älykkyydestä vaan aivojen erilaisesta toiminnasta tietyillä alueilla.

Lukivaikeus

Vaikeus oppia lukemaan ja/tai kirjoittamaan sujuvasti, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi hitautena tai virheinä lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Joskus lukivaikeuteen liittyy luetun ymmärtämisen tai vieraiden kielten oppimisen vaikeutta. 

Ruotsiksi: Dyslexi 

Englanniksi: Dyslexia 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Lukemiskyvyn häiriö (F81.0) 

Synonyymit: Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus 

Ei-suositeltavat termit: Lukihäiriö, sanasokeus

Matematiikan vaikeus

Vaikeus oppia ja käyttää matemaattisia taitoja, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi vaikeutena hahmottaa lukumääriä, oppia laskusääntöjä tai käyttää matematiikkaa arjen tilanteissa. 

Ruotsiksi: Dyskalkuli 

Englanniksi: Dyscalculia 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Laskemiskyvyn häiriö (F81.2) 

Synonyymit: Matematiikan erityisvaikeus, matematiikan oppimisvaikeus, matemaattinen oppimisvaikeus

Hahmotusvaikeus

Vaikeus hahmottaa ja jäsentää visuaalista tietoa ja ympäristön rakenteita, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi vaikeuksina löytää ja tunnistaa asioita, hahmottaa sijainteja ja etäisyyksiä, liikkua ympäristössä tai muodostaa kokonaisuuksia yksityiskohdista. 

Englanniksi: Difficulty with visuospatial processing; Developmental agnosia; Perceptual difficulty 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Ei omaa diagnoosiluokkaa. F81.8 Muu oppimiskyvyn häiriö 

Synonyymit: Hahmottamisvaikeus 

Ei-suositeltavat termit: Hahmotushäiriö, NLD (Non-verbal learning disorder)

Motorinen vaikeus

Vaikeus oppia ja hallita liikesuorituksia, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi kömpelyytenä liikkumisessa, kehon liikkeiden hallinnan vaikeuksina tai hankaluuksina oppia tarkkuutta ja sorminäppäryyttä vaativaa esineiden ja välineiden käyttöä. 

Englanniksi: (Developmental) dyspraxia 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (F82.0)

Muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia

Muita synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka näkyvät henkilön tavassa käsitellä ja jäsentää tietoa.

ADHD

Poikkeava tapa säädellä tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulssikontrollia. Oppimiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämisen, vireystilan säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet. 

Ruotsiksi: Aktivitets- och uppmärksamhetsstörning 

Englanniksi: Attention-deficit/hyperactivity disorder 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) (F90.0) 

Synonyymit: Tarkkaavuushäiriö, keskittymishäiriö 

Ei-suositeltavat termit: MBD (Minimal brain dysfunction) (vanhentunut), ADD (sisältyy ADHD-kirjoon)

Autismikirjo

Poikkeava tapa havainnoida, käsitellä tietoa ja ollavuorovaikutuksessa. Piirteet vaihtelevat suuresti ja voivat muuttua iän myötä.Vaikeuksia oppimiseen voivat aiheuttaa esimerkiksi aistiympäristön jasosiaalisen vuorovaikutuksen kuormittavuus sekä vaikeudet toiminnanohjauksessaja itsesäätelyssä.

Englanniksi: Autism spectrum disorder (ASD)

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Autismikirjonhäiriöt, laaja-alaiset kehityshäiriöt (F84)

Ei-suositeltava termi: Aspergerin syndrooma(vanhentunut)

Kehityksellinen kielihäiriö

Vaikeus omaksua ja käyttää kieltä. Se voi näkyä esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksina, sanavaraston hitaampana karttumisena, vaikeutena käyttää taivutusmuotoja, hahmottaa käsitteitä ja nimetä asioita. Myös abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa. 

Ruotsiksi: Utvecklingsrelaterad språkstörning 

Englanniksi: Developmental language disorder (DLD) 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): F80.1 Puheen tuottamisen häiriö F80.2 Puheen ymmärtämisen häiriö F80.8 Muu puheen ja kielen kehityksen häiriö 

Ei-suositeltavat termit: Dysfasia, kielellinen erityisvaikeus (vanhentuneet)

Laaja-alainen oppimisvaikeus

Yleisen kykytason heikkoudesta johtuvia vaikeuksia selviytyä arjen vaatimuksista. Oppimisen vaikeudet ovat laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy korostuneesti tietyllä taitoalueella. On eri asia kuin useampi rinnakkainen oppimisvaikeus (esim. luki- ja matematiikan vaikeus). 

Ruotsiksi: Omfattande inlärningssvårigheter 

Englanniksi: Borderline Intellectual Functioning 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Monimuotoiset kehityshäiriöt F83.0  

Ei-suositeltava termi: Heikkolahjaisuus (vanhentunut)

Kehitysvammaisuus

Huomattavasta yleisen kykytason heikkoudesta johtuvia vaikeuksia arjessa ja omatoimisuudessa. Oppimisen vaikeudet ovat laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy korostuneesti tietyllä taitoalueella.  

Ruotsiksi: Intellektuel funtionsnedsättning 

Englanniksi: Intellectual disability 

Diagnostinen luokitus (ICD-10): Älyllinen kehitysvammaisuus (F70–79)