HALLITUSOHJELMA 2023
Työikäisille aikuisille on saatava oppimisen tukea
Oppimisvaikeudet ovat yksi merkittävimmistä työelämästä syrjäytymisen syistä. Työikäisille ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tarjolla mitään oppimisen tuen palveluita. Oikeus oppimiseen -neuvottelukunta vaatiikin, että seuraava hallitus käynnistää toimintaohjelman oppimisen tuen palvelujen takaamiseksi työelämään siirtyneille aikuisille.
Oppimisen tuen toimintaohjelma tarvitaan, koska…
- oppimisen tuen järjestäminen lisää työllisyyttä.
- oikeanlainen tuki lisää työikäisten kokonaishyvinvointia, vähentää sote-palvelujen käyttötarvetta ja parantaa väestön koulutustason nostamisen edellytyksiä.
Seuraavan hallituksen on kehitettävä työikäisten oppimisen tukea
Tulevan hallituksen on otettava työikäisten oppimisen tuen palvelujen kehittäminen yhdeksi painopisteekseen. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tukemiseen on laadittava hallinnonalojen rajat ylittävä toimintaohjelma.
Toimintaohjelma tarkoittaa, että työelämässä ja työelämän ulkopuolella oleville aikuisille kehitetään ja resursoidaan vaikuttavat oppimisen tuen palvelut. Tämä varmistaa jatkuvan oppimisen edellytykset kaikille.
Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kirjaus:
”Hallitus käynnistää toimintaohjelman oppimisen tuen palveluiden kehittämiseksi jo työelämään siirtyneille aikuisille.”
Puolueiden tärkeää edistää aikuisten oppimisen tukea
Oppimisvaikeudet koskettavat yli miljoonan suomalaisen elämää. Yli 10 %:lla työikäisistä on todettu oppimisvaikeus, ja lisäksi 10 % kokee työssä haittaavaa oppimisen vaikeutta. Työttömissä, työssä uupuneissa ja työelämästä syrjäytyneissä on paljon henkilöitä, joiden oppimisvaikeutta ei ole tunnistettu eikä tuettu.
Kevään 2023 eduskuntavaaleissa valittujen kansanedustajien onkin tärkeää edistää työikäisten aikuisten oppimisen tuen kehittämistä yli puoluerajojen.
Asiantuntemuksemme on käytettävissä
Oikeus oppimiseen -neuvottelukunta on oppimisvaikeuksien ja erilaisen oppijuuden kysymysten parissa toimivien organisaatioiden yhteenliittymä. Se edistää erilaisten oppijoiden yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Neuvottelukuntaan kuuluu julkishallinnon, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja ammattiyhdistysten edustajia. Koollekutsujan ja sihteerin tehtävä on Erilaisten oppijoiden liitolla.
Tarjoamme mielellämme asiantuntemustamme hallituksen ja ministeriöiden käyttöön, kun työikäisten oppimisen tuen palveluja aletaan kehittää.
Ota yhteyttä:
Toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen
Erilaisten oppijoiden liitto ry
P. 044 300 9693
Lue kokemusasiantuntijan ja asiantuntijoiden puheenvuorot
- Jutta Hartikka: Tuen puute keskeytti opinnot – uusi polku löytyi samalta alalta
- Johanna Korkeamäki: Tutkija toivoo parempaa oppimisen tukea aikuisille
- Piia Björn: Turun yliopiston vararehtorin mukaan yksilöllistä oppimisen tukea on parannettava myös korkeakouluissa
Lue ja lataa Oikeus oppimiseen -neuvottelukunnan koko kannanotto:
Lataa tästä infograafi vaalivaikuttamisen tueksi:
Turun yliopiston vararehtori:
”Yksilöllistä oppimisen tukea on parannettava myös korkeakouluissa”
15.3.2023
Turun yliopiston vararehtori Piia Björn iloitsee oman yliopistonsa meneillään olevasta ohjauksen teemavuodesta. Vaikka oppimisvaikeuksien tuen hyväksi tehdään jo paljon, etenkin yksilöllisen tuen kohentamisessa ja tiedon välittämisessä riittää paljon työtä.
Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn keskittyy omassa tieteellisessä työssään erityispedagogiikan tieteenalaan ja erityisesti matematiikan oppimisvaikeuksiin. Hän on selvittänyt pitkään sitä, miten matematiikan oppimista edistettäisiin parhaiten.
”Matematiikka on äidinkielen lisäksi toinen keskeinen akateeminen taito, joka ennustaa ihmisen koko elämän ajan oppimiskykyä ja edistymisen mahdollisuuksia. Siksi sen oppimiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota koko koulutuspolun ajan”, Björn sanoo.
Hän on tyytyväinen siihen, että oppimisvaikeuksien tutkimuksessa otetaan nykyään huomioon vahvasti yksilöiden psykososiaalinen hyvinvointi.
”Jos koulussa ja oppilaitoksessa yhteisö ja sen toiminta ovat kunnossa ja siellä saa positiivista palautetta, yksilöiden edellytykset voida hyvin ja oppia paranevat selvästi. Tämä tukee vahvasti myös erilaisia oppijoita, onpa heillä vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa, vieraiden kielten opiskelussa, digitaalisten välineiden käytössä, motoriikassa, hahmottamisessa tai keskittymisessä.”
Edinburghin yliopisto on hyvä esimerkki
Kenenkään akateeminen polku ei Björnin mukaan katkea nykyään oppimisvaikeuden takia. Turun yliopistossa työskentelee muun muassa esteettömyyssuunnittelija takaamassa opintojen saavutettavuutta kaikille opiskelijoille.
”Opiskelijan on mahdollista päästä lukitesteihin ja saada yksilöllistä ohjausta sekä esimerkiksi lisäaikaa tentissä oppimisvaikeuden takia. Eri asia on, missä määrin yksittäiset opiskelijat kokevat saavansa tukea. Kokemukset vaihtelevat varmasti paljon korkeakoulujen, tiedekuntien ja oppiaineiden välillä”, Björn toteaa.
Kansainvälisesti katsoen suomalaisilla korkeakouluilla on Björnin mukaan parannettavaa etenkin yksilöllisen oppimisen tuen resursoinnissa.
”Olen seurannut ihaillen esimerkiksi skotlantilaisen Edinburghin yliopiston tapaa järjestää oppimisen tukea opiskelijoille. Siellä sitä saa nopeasti ja hyvin yksilöllisesti. Yliopisto järjestää opiskelijalle tarvittaessa jopa henkilökohtaisen valmentajan, joka on tyypillisesti jatko-opiskelija.”
Opiskelijan on voitava tuntea itsensä osalliseksi
Björn korostaa, että oppimisvaikeudesta huolimatta ihmisen on voitava kokea osallisuutta kaikissa elämänvaiheissa.
”Myös opiskelijan on pystyttävä kokemaan olevansa osallinen oppimistapahtumissa ja yliopistoyhteisössä sekä voivansa vaikuttaa asioihin, vaikka hänellä on oppimisvaikeus. Saman pitäisi päteä työelämässä. Parhaimmillaan aikuisten oppimisen tuki lisää hyvinvointia. Kun henkilö kokee saavansa asianmukaista tukea oppimisvaikeuteensa, hän tarvitsee todennäköisesti vähemmän muuta tukea.”
Tutkimusten mukaan tunnistamatta jääneet oppimisvaikeudet ovat yksilön elämässä keskeinen riskitekijä, joka tuo mukanaan muita elämänhallinnan haasteita ja haittaa niin opintoja, työllistymistä kuin työssä ja arjessa suoriutumista.
Aikuisten oppimisen tuki on kirjattava lakiin
Työelämässä olevien aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tuki eivät ole Suomessa Björnin mukaan riittävän hyvällä tolalla. Asia pitäisi huomioida lainsäädännössä nykyistä paremmin, jotta vaikeuksien tunnistaminen ja tuki taataan kaikille tarvitsijoille.
”Usein unohdetaan, että oppimisvaikeus ei katoa lapsuuden ja nuoruuden jälkeen. Vaikeuden tausta on neurobiologinen, joten se säilyy koko iän, vaikka se voi muuttaa ajan myötä muotoaan. Tiedontarve näistä asioista on loppumaton, ja siinä meillä on paljon työtä tehtävänä.”
Erilaisten oppijoiden liiton eduskuntavaalitavoitteet
Oppimisen olohuoneesta aikuinen saa tukea perustaitojensa kehittämiseen
10–20 prosentilla väestöstä on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia