Kevään yo-kirjoitukset alkavat – lukivaikeus otettava paremmin huomioon
Lukivaikeutta ei oteta ylioppilaskirjoituksissa riittävästi huomioon, toteaa Erilaisten oppijoiden liitto. Tiistaina 12.3. alkavissa kirjoituksissa noin 3 000 kokelaalla on lukivaikeuslausunto, ja määrä on viime vuodet kasvanut tasaisesti. Liiton mukaan kokelaiden yhdenvertaisuudessa on kehittämisen varaa.
Lukivaikeuslausunto oikeuttaa ylioppilaskokelaan tiettyihin kokeen erityisjärjestelyihin, esimerkiksi lisäaikaan ja tehtävien tekstikoon suurentamiseen. Erilaisten oppijoiden liitto pitää nykyisiä järjestelyjä riittämättöminä, sillä kaikki käytännöt eivät takaa lukivaikeusdiagnoosin saaneiden ja muiden kokelaiden yhdenvertaisuutta.
”Nykyisin lukivaikeudet jaotellaan ylioppilaskirjoituksissa niihin, jotka vaikuttavat jonkin verran kokeen suorittamiseen sekä niihin, jotka vaikuttavat merkittävästi tai erittäin paljon kokeen suorittamiseen. Jaottelusta tulisi luopua kokonaan, sillä se on keinotekoinen eikä perustu mihinkään tutkimukseen. Se ei myöskään ole oikeudenmukainen kokelaita kohtaan”, Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen toteaa.
Reinikaisen mukaan lieväkin lukivaikeus aiheuttaa ylioppilaskokelaalle haittaa, yleensä vähintään lukemisen ja kirjoittamisen hitautta ja virhealttiutta. Tämän vuoksi Erilaisten oppijoiden liitto vaatii lisäaikaa kokeen suorittamiseen jokaiselle kokelaalle, jolla on todettu lukivaikeus.
Kirjasinkoon suurentamiseen parannusta
Syksyn 2024 ylioppilaskirjoitusten määräyksiin on tulossa muutamia uudistuksia. Yksi niistä on se, että kokelailla on mahdollisuus kirjasinkoon suurentamiseen näytöllä ilman erityisjärjestelypäätöstä.
Sarianna Reinikaisen mukaan tämä on parannus verrattuna nykyiseen kirjaukseen. Jatkossa kaikki kokelaat voivat halutessaan suurentaa kirjasinkokoa, mikä lisää yhdenvertaisuutta.
Abittia kehitettävä yhdenvertaisemmaksi
Parhaillaan Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilaskokeissa ja kokeiden harjoittelussa käytettävää Abitti-järjestelmää. Uusi Abitti on tarkoitus saada lukioiden ja kokelaiden käyttöön vuonna 2025, ylioppilaskokeissa se otetaan käyttöön myöhemmin.
Sarianna Reinikainen toivoo, että Erilaisten oppijoiden liiton toiveet Abitin kehittämiseksi kuullaan.
”Kokelaat ovat yhdenvertaisia vasta, kun kaikilla on tekstin kuuntelumahdollisuus ja helppokäyttötoiminnot ovat kaikkien kokelaiden käytettävissä. Yksi tärkeä parannus olisi myös mahdollisuus käyttää digitaalista lukuviivainta, joka usein auttaa lukivaikeuksia kokevaa opiskelijaa tekstirivillä pysymisessä”, Reinikainen sanoo.
Kuuden tunnin kokeesta neljään tuntiin
Erilaisten oppijoiden liiton mukaan nykyisen kuusituntisen ylioppilaskokeen lyhentämistä neljään tuntiin tulee harkita vakavasti. Tämä helpottaisi niiden suoriutumista, jotka saavat kahden tunnin lisäajan kokeeseen ja käyttävät nyt kokeen tekemiseen peräti kahdeksan tuntia.
”Kahdeksan tuntia on melko kohtuuton koeaika. Neljässä tunnissa pystyy hyvin osoittamaan osaamisensa, ja lisäajan kanssa koe kestäisi nykyistä kohtuullisemmin kuusi tuntia”, Reinikainen sanoo.
Lukivaikeus ei saa leikata pisteitä liikaa
Ylioppilaskokeiden arvioinnissa tulisi liiton mukaan tunnistaa lukivaikeudesta aiheutuvat toistuvat kirjoitusvirheet ja ottaa ne huomioon myös äidinkielen ja vieraiden kielten kokeissa – ei vain reaaliaineiden kokeissa, kuten nyt tehdään.
”Pisteet eivät saa vähentyä kohtuuttomasti lukivaikeuden takia. Lukivaikeuteen liittyy usein samankaltaisina toistuvia kirjain- ja kirjoitusvirheitä, joita kirjoittaja itse ei huomaa. Ne pitäisi voida erottaa muun tyyppisistä virheistä ja jättää arvostelussa huomioimatta”, Reinikainen sanoo.
Pienryhmätilan tulee helpottaa keskittymistä aidosti
Nykykäytännössä ylioppilaskokelas voi saada oikeuden erilliseen pienryhmätilaan, jos lukivaikeuden katsotaan vaikuttavan erittäin paljon kokeen suorittamiseen. Jatkossa pitäisi Reinikaisen mukaan kiinnittää enemmän huomiota tämän tilan ominaisuuksiin.
”Pienryhmätilalla ei ole merkitystä, jos se ei helpota aidosti keskittymistä. Tällä hetkellä joissakin kouluissa pienryhmätila voi olla vain sermeillä erotettu suuren salin nurkkaus. Kun kaikki äänet kuuluvat tilaan häiritsevästi, siitä ei ole kokelaalle mitään hyötyä”, Reinikainen toteaa.
- Kevään 2024 ylioppilastutkinto järjestetään 12.3.–3.4.2024.
- Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa koskevat määräykset on päivitetty. Uudet määräykset koskevat ensimmäisen kerran syksyn 2024 tutkinnon toimeenpanoa. Lue niistä lisää täältä.
- Lue lausunto, jonka Erilaisten oppijoiden liitto antoi syksyllä 2023 Ylioppilastutkintolautakunnalle koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamisesta ylioppilastutkinnossa.