Lukion erityisopettaja Tiina Vitka etsii väsymättä uusia keinoja lasten ja nuorten oppimisen tukemiseen. Hän puuttuu epäkohtiin, kirjoittaa kirjoja, kouluttaa ja tekee kehittämistyötä, jotta nuoret saisivat paremmat eväät elämään. Vitka sai vuoden 2024 Allvar-palkinnon merkittävästä työstään oppimisvaikeuksia kokevien nuorten hyväksi.
Oppimista on tuettava niin, että siitä hyötyvät koululuokissa kaikki, eivät vain erilaiset oppijat. Tähän ei tarvita taikatemppuja, vaan toimivia pedagogisia ratkaisuja. Näin tiivistää Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettaja Tiina Vitka filosofiaansa, joka on tehnyt hänestä yhden merkittävistä oppimisvaikeuksia kokevien nuorten etujen ajajista maassamme.
Vitka aloitti uransa työskentelemällä vuoden luokanopettajana ja siirtyi sen jälkeen yläkoulun erityisopettajaksi. Kolme vuotta sitten yläkoulun laaja-alaisen erityisopettajan työ vaihtui lukion erityisopettajan tehtävään, josta hänellä oli ennestään lähes kymmenen vuoden kokemus. Vitka iloitsee siitä, että erityisopetus ja oppimisen tuki ovat nykyään myös osa lukiokoulutusta.
Kaikki alkaa nuoren kuuntelemisesta
Tiina Vitkan työn johtotähti on aina ollut, että pedagogiikan ja tuen on tuettava luokassa kaikkia.
”Työni alkaa siitä, että kuuntelen nuoria. Selvitän tarkasti, mitä tarpeita ja vahvuuksia kenelläkin on. Jotta tuki tavoittaa tarvitsijat, tarvitaan myös vahvat ja toimivat rakenteet. Avainasemassa on aina myönteinen ilmapiiri”, Vitka sanoo.
Vitka kiertää kouluttamassa eri puolilla maata ja ajaa oppimisen tuen asiaa aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Kysyntää näkemykselliselle oppimisen tuen asiantuntemukselle on enemmän kuin aikaa kysyntään vastaamiseen. Tärkeintä kaikista hänelle on kuitenkin nuorten kohtaaminen, jokaisen oppimisvaikeuksia kokevan tilanteeseen perehtyminen sekä räätälöidyn oppimisen tuen tarjoaminen.
Hän on kirjoittanut muutamia artikkeleita ja tehnyt kaksi tietokirjaa: Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa (2018) ja Laaja-alaisen erityisopetuksen käsikirja (2021). Jälkimmäisestä saatiin uudistettu painos jo julkaisuvuonna. Lisäksi hän on kirjoittanut luvun kahteen toimitettuun tietokirjaan.
Vaikeuksiin on tartuttava nopeasti
Vitkan yhteistyöhakuinen, ennakoiva ja asioihin nopeasti tarttuva työskentelytapa on huomattu laajasti. Hän oli mukana kehittämässä muun muassa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen omaa lukivaikeuksien arvioinnin ja tuen mallia, joka otettiin käyttöön keväällä 2022.
Mallin ansiosta lukiolaisilla on nyt aiempaa varhaisemmassa vaiheessa tunnistettuja lukivaikeuksia, joita on myös tuettu ajoissa.
”Vain nopea vaikeuksiin tarttuminen auttaa siihen, että oppilaat saavat tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siten korjaavan tuen määrä pysyy aisoissa. Erityisen onnellinen olen siitä, että kaupunkimme laaja-alaiset erityisopettajat ovat tehneet viime aikoina aktiivisesti lukitestejä ja antaneet oppilaille oikein kohdennettua tukea.”
Tämä ajoissa saatu tuki helpottaa Vitkan mukaan lasten ja nuorten elämää pitkällä aikavälillä: toisella asteella, mahdollisissa korkeakouluopinnoissa ja työelämässä.
Työläyden takaa paljastuu usein lukivaikeus
Vitkan mukaan on edelleen liian yleistä, että lukivaikeus todetaan vasta lukiossa, jossa vaatimustaso ja tahti ovat kovempia kuin perusopetuksessa. Jos oppilas on pärjännyt peruskoulussa hyvin, lukivaikeutta ei ole tunnistettu eikä hän ole saanut ajoissa tukea. Näin lukivaikeus on saattanut jäädä ennen lukioaikaa toteamatta.
”Liian moni lukiolainen tulee kertomaan, että koulunkäynti on todella rankkaa ja numeroiden eteen joutuu tekemään kohtuuttomasti töitä. Opiskelutaidot ovat heikot, ja vielä peruskoulussa on saattanut toimia asioiden ulkoa opettelu. Lukiossa ulkoa opettelu ei enää riitä, ja työläyden takaa paljastuukin usein lukivaikeus.”
Vitka sanoo työskentelevänsä nuoren ja opettajien välissä. Aina ei ole helppoa onnistua samaan aikaan nuoren tukemisessa ja siinä, että ei kuormita muita opettajia.
”Etsin keskitietä, joka auttaa nuorta selviytymään ja opettajaa toteuttamaan tarvittavat tuen keinot. Koskaan se ei ole helppoa, mutta aina se kannattaa ja palkitsee.”
Erityisopettajan ammattitaitoa ei voi korvata
Oppimisen tuen tarjoaminen on Vitkan mukaan kaikkien opettajien tehtävä, ei vain yksittäisten erityisopettajien. 750 opiskelijan lukio on Vitkalle iso työmaa. Hänen apunaan on nyt vuoden ajan hankerahalla 1,5 päiväksi palkattu erityisopettaja. Ja hän tietää, että riittävillä resursseillaan ei pääse kehumaan kukaan erityisopettaja.
Vitka toivookin, että tekeillä oleva uusi lukiolaki kohentaisi lukion erityisopetuksen tilannetta.
”Toivottavasti uudessa lainsäädännössä säilyy selkeänä se, että opiskelijat saavat edelleen matalalla kynnyksellä erityisopettajan tukea. Ennaltaehkäisevät tukitoimet torjuvat lisääntyviä tuen tarpeita tehokkaimmin. Eikä erityisopettajan ammattitaitoa voi korvata kukaan muu. Konsultaatiota ja yhteistyötä tarvitaan jatkuvasti, mutta se ei tee aineenopettajasta erityisopettajaa, että hän saa erityisopettajan konsultaatiota.”
Korjaava työ lisääntyy perusopetuksessa
Erityisen huolissaan Vitka on siitä, että korjaavan työn määrä on lisääntynyt peruskouluissa valtavasti viime aikoina. Hän toivookin, että ennaltaehkäisevä työ ei jää lisääntyneen korjaavan työn alle.
”Kun perusta ei ole kunnossa, korjaustyöt vievät yhä enemmän aikaa. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen kuntouttavaa erityisopettajan työtä ei saisi unohtaa peruskoulussa silloinkaan, kun säästöjä on pakko miettiä. Se tuki kantaa jatko-opintoihin ja tulevaisuuden työelämään.”
Toiminnanohjaustaidot ovat heikentyneet
Vitka näki jo kymmenen vuotta sitten, että peruskoululaisten lukiseulatulokset romahtivat. Siitä lähtien alamäki on jatkunut.
”Asiasta on kyllä puhuttu, ja lukutaitokampanjoita on järjestetty. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen lisäksi nuorten toiminnanohjaustaidot ovat heikentyneet. Syitä on varmasti monia, ja onneksi tätä on alettu nyt tutkia ja siitä puhutaan ja kirjoitetaan. Lukeminen on vähentynyt, somemaailmaan uppoutuminen on lisääntynyt ja yhteiskuntakin on muuttunut.”
Toissa vuonna Vitkan puheille pyrki 20 lukiolaista, jotka epäilivät, että heillä on ADHD.
”Osalla oli esimerkiksi unen puutetta ja ongelmia somen käytön hallinnassa. Uni, elämänrytmi ja somen käyttö ovat asioita, joista keskustelen nuorten kanssa aina. Kaikillahan ei voi olla ADHD.”
Opettajan lukivaikeus lisää opiskelijoiden luottamusta
Nuorten onnistumiset ovat Vitkalle paras palkinto omasta työstä. Hän voimaantuu toisten auttamisesta ja nuorten onnistumisista. Työn tähtihetkiin kuuluvat ne, jolloin hän huomaa nuoren onnistuneen ja päässeen vaikean asian yli.
”Tämä on myös työtä, jossa omat silmät avautuvat jatkuvasti uusille asioille. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää, ja soitan aina heti kotiin, kun selviää, että nuorella on lukivaikeus. Usein ensimmäinen reaktio on helpotus niin nuorella kuin vanhemmillakin.”
Vitka katsoo erityisopettajana olevansa etulyöntiasemassa siksi, että hänellä itsellään on lukivaikeus.
”Se selvästi lisää opiskelijoiden luottamusta. En ole itsekään päässyt aina helpolla, ja pystyn samastumaan lukivaikeuksia kokevien tilanteeseen. Lukivaikeuteni todettiin, kun opiskelin erityisopettajaksi. Edelleen huomaan lukevani välillä sanoja ja tehtävänantoja väärin. En myöskään pysty lukemaan metelissä, ja kuulen englanniksi puhutun joskus puuromaisena. Kompensaatiokeinojeni ja harjaantumisen kautta nämäkin taidot ovat kuitenkin vahvistuneet.”
Allvar-palkinto jaetaan vuosittain Erilaisten oppijoiden liiton Allvar-webinaarissa. Palkinnon saa henkilö tai yhteisö, joka tekee merkittävää työtä erilaisten oppijoiden yhdenvertaisen oppimisen ja osallistumisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Allvar-palkinto on Aalto-maljakko. Allvar-webinaari on saanut nimensä arkkitehti Alvar Aallolta, jolla oli lukivaikeus. Toinen l-kirjain nimeen tulee ruotsin kielen sanasta allvar, joka tarkoittaa vakavasti otettavaa.
Kuva Maarit Marjusaari