#eläinoppimisentukena Sairaalakoululainen saa olla eläinten kanssa oma itsensä
Eläin oppimisen tukena -sarjamme esittelee, millä tavoin eläin voi tukea oppimista eri elämänvaiheissa.
Kiinamyllyn sairaalakoululaiset pääsevät nauttimaan eläinavusteisesta opetuksesta sekä omassa koulussaan että yhteistyötilalla, jossa vierailtiin keväällä 2023 säännöllisesti. Käyntien monista hyvistä vaikutuksista hienoimpia on lasten toimintakyvyn vahvistuminen.
Vuonna 1982 perustettu Kiinamyllyn koulu toimii sairaalakouluna ja vastaa Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten klinikan sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian sairaalaopetuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Osasto-opetuksen lisäksi koulussa annetaan avo-opetusta.
Kiinamyllyn koulun erityisopettaja Tiina Revonlahti kertoo, että eläinavusteinen toiminta alkoi vähitellen, kun kouluun perustettiin avo-opetusryhmiä. Toiminta tarkoitti psykiatrisessa osasto- ja avohoidossa oleville oppilaille talliretkiä.
”Aluksi toiminta oli hyvin hevospainotteista sekä pitkälti sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kaltaista, eikä sitä suunniteltu sen tarkemmin. Lisäksi koulussa vieraili välillä kaverikoiria oppitunneilla”, Revonlahti kertoo.
Koiria, kissoja, kotiloita, torakoita
Nykyään Kiinamyllyn koulussa vierailee henkilökunnan koiria ja kissoja. Koirat saattavat osallistua myös erilaisille retkille. Koululla asuu kotilo sekä kaksi torakkaa, jotka ovat apuna eläinavusteisessa opetuksessa.
Lisäksi koulusta vieraillaan Tyynelässä, joka on eläinavusteista toimintaa tarjoava tila Paattisilla. Tyynelässä toimintaa ohjaa koulutettu eläinavusteisen toiminnan ohjaaja, ja siellä on hevosten lisäksi paljon erilaisia eläimiä, kuten lampaita ja kanoja.
Tyynelän vierailuja Tiina Revonlahti kuvaa erittäin silmiä avaaviksi.
”Eläinten antama hyöty oppilaille on välitön. Oppilaiden hartiat laskevat korvien korkeudelta alas, ja he rentoutuvat silmin nähden. Oppilaat alkavat usein eläinten parissa jutella keskenään, vaikka eivät muuten juttelisi. Muutos tapahtuu spontaanisti, eläinten läsnä ollessa. Oppilaat saavat yhteisistä kokemuksista paljon itselleen”, Revonlahti sanoo.
Eläin ei koskaan arvota ihmisiä
Tilalla käynnit kantavat pitkään. Koulussa ja oppitunneilla hyödynnetään muistoja eläinavusteisista hetkistä. Tunne-elämän taidot kehittyvät hitaasti, ja luokassakin palataan usein eläinavusteisuudessa koettuihin tunteisiin, muistellaan esimerkiksi sitä, miltä lammas tuntui.
”Sairaalakoulun oppilaat eivät välttämättä ole tottuneet saamaan itselleen hyviä asioita. Heidän tarpeitaan ja tunteitaan ei välttämättä ole aina huomioitu. He saattavat myös kipuilla oman identiteettinsä kanssa. Eläin on kohdattaessa aina välitön eikä arvota ihmisiä. Sitä ei kiinnosta, miten ihminen on pukeutunut tai onko hänellä puhevika. Eläinten kanssa oppilaat voivat olla omana itsenään”, Revonlahti kertoo.
Vireys nousee eläinten seurassa
Oppilaalla saattaa Revonlahden mukaan olla alentunut toimintakyky esimerkiksi psyykkisen sairauden vuoksi ja suuriakin vaikeuksia lähteä kouluun. Samat oppilaat ovat kuitenkin hyvissä ajoin eteisessä saappaat jalassa odottamassa, kun tietävät pääsevänsä Tyynelään eläinavusteisen toiminnan pariin.
”Eläinavusteinen toiminta motivoi oppilaita ja nostaa heidän toimintakykyään sekä on merkittävän hyödyllistä heille muutenkin. Normaalisti passiivisten eli alivirittyneiden oppilaiden vireys nousee eläinten kanssa toimiessa. Impulsiiviset oppilaat rauhoittuvat eläinavusteisessa toiminnassa ja heidän tarkkaavaisuutensa parantuu. Ryntäily ja säntäily loppuvat.”
Sosiaalisia tilanteita pelkäävät oppilaat saattavat Revonlahden mukaan uskaltautua katsomaan torakoita tai kotiloa vieraaseen luokkaan. Ilman eläimiä he eivät tätä tekisi.
”Torakoita ja kotiloa on myös hauska seurata. Esimerkiksi torakan ottaminen käteen on hieman jännittävää, ja samalla ne tasoittavat tunne-elämää.”
Tukea monien aineiden opiskeluun
Eläinavusteisen toiminnan avulla harjoitellaan tunnetaitoja, pohditaan eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja vertaillaan niiden toimintaa ihmisen toimintaan.
”Mietimme yhdessä, miten hyvältä vaikkapa rapsutus voi eläimestä tuntua ja miltä tuntuu tehdä toiselle hyvää. Lisäksi muun muassa kirjallisuuden, kuvaamataidon, matematiikan tunneilla eläinavusteisuus tukee opiskelua ja oppimista.”
Majakkasairaalan lapsille, jotka eivät pääse ulos sairaalasta, on tehty Tyynelän eläimistä videoita. Videoilla kerrotaan eläimistä, ja nämä videot ovat lapsille henkilökohtaisempia kuin esimerkiksi tv-ohjelmat.
”Tekniikka tarjoaa nykyään hienoja mahdollisuuksia”, Tiina Revonlahti kiteyttää.
Henkilöstökin virkistyy eläinten kanssa
Oppilailta on Revonlahden mukaan kysytty palautetta ja fiiliksiä eläinavusteisen toiminnan jälkeen.
”Pääsääntöisesti oppilaat ovat kokeneet toiminnan todella antoisaksi. Kielteistä palautetta ei juuri ole tullut. Myös muun henkilökunnan palaute eläinavusteisesta toiminnasta on ollut myönteistä.”
Vaativaa työtä tekevä henkilöstökin kokee ulkona ja eläinten parissa olemisen virkistäväksi.
”Eläinavusteinen toiminta antaa paljon oppilaille – ja se, mikä antaa oppilaille, antaa myös opettajille. Työn merkityksellisyyden tuntu ja työssä jaksaminen parantuvat. Eläinavusteinen toiminta vaikuttaa siis myös henkilökunnan työhyvinvointiin”, Revonlahti toteaa.
Hän painottaa eläimen hyvinvoinnin huomioimisen tärkeyttä ja kertoo, että esimerkiksi koiran kanssa on huomioitava eläimen kuormitus. Jo yksi päivä on eläimelle kouluoloissa tosi raskas. Torakat ja kotilo eivät niinkään kuormitu, koska ne ovat pääasiassa omassa terraariossaan, ja oppilaat ruokkivat niitä ja seurailevat niiden touhuja.
Säännöllisyys kärsii rahapulasta
Tiina Revonlahden mukaan tavoitteena olisi saada enemmän suunnitelmallisuutta eläinavusteiseen toimintaan.
”Säännöllinen eläinavusteisiin toimintoihin osallistuminen vaatisi kuitenkin muun muassa nykyistä enemmän lahjoitusvaroja, koska kunta ei rahoita eläinavusteisen toiminnan käyttöä oppimisen tukemisessa ollenkaan. Keväällä 2023 sairaalakoulussa päästiin toteuttamaan eläinavusteista toimintaa koko koululle kaikkiin yksiköihin Turun kaupungin asukasbudjetin rahoituksella.”
Muualla Euroopassa ollaan pidemmällä
Tiina Revonlahti osallistui äskettäin Milanossa sairaalaopetuksen Hope-konferenssiin. Sen yhteydessä pääsi tutustumaan paikalliseen sairaalakouluun ja kuuli muualta Euroopasta konferenssiin osallistuvilta eläinavusteisesta toiminnasta.
Esimerkiksi Italiassa on ollut vuonna 2016 hanke, jossa lasten syöpäosastolla on vieraillut koiria. Lisäksi Englannissa eläinavusteisuus kuuluu sairaalakoulun arkeen tavoitteellisemmin kuin Suomessa.
”Eläinavusteinen toiminta ei ole meillä mahdollista sairaalan osastolla oleville potilaille. Jatkossa sairaaloita suunniteltaessa olisikin tärkeä ottaa huomioon eläinavusteisen toiminnan mahdollistaminen myös niille sairaalakouluakäyville potilaille, jotka eivät voi poistua sairaalasta ulos tai osallistua avo-opetukseen.”
Nykyisin sairaalaan sisälle ei voi viedä eläimiä hygieniasyistä ja infektioriskien vuoksi. Mutta nuorisopsykiatrisen osaston sisäpihalla Kupittaalla vieraili viime kesänä ensimmäistä kertaa muutama karitsa sekä hevonen.
”Nämä eläinten vierailut olivat hyvin yhteisöllisiä ja yhdistäviä hetkiä”, Revonlahti toteaa.
Teksti Maria Tuomialho