Vahva vetoomus päättäjille: Kaikenikäisten oppimisen tukea on kehitettävä
Suuri osa oppimisen tukea tarvitsevista lapsista, nuorista ja aikuisista ei saa tarpeitaan vastaavaa tukea. Ei, vaikka oikeus tukeen on kirjattu lakeihin, opetussuunnitelmiin ja suosituksiin. Tuki myös vaihtelee liikaa alueittain ja oppilaitoksittain. Kymmenen merkittävää kolmannen sektorin toimijaa on tehnyt yhteisen ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi.
Lapsiin, nuoriin ja aikuisiin, joilla on oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksia, on kiinnitettävä erityistä huomiota ja heitä on tuettava. Vain siten yhdenvertainen oppimisen polku turvataan kaikille suomalaisille.
Näin toteavat kymmenen kolmannen sektorin toimijaa ehdotuksessaan oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tuen kansalliseksi toimenpideohjelmaksi. Sen ovat laatineet Erilaisten oppijoiden liitto, Helsingin seudun erilaiset oppijat, Datero, Niilo Mäki Instituutti, ADHD-liitto, Aivoliitto, Autismiliitto, Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus, Suomen CP-liitto sekä Suomen Kielipolku SLI.
Ehdotus on tehty Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmän pyynnöstä, ja se on ryhmän kautta osoitettu koko eduskunnalle sekä maan hallitukselle. Tukiryhmä perustettiin vuonna 2021, ja siihen kuuluu kansanedustajien lisäksi järjestöjen ja säätiöiden edustajia. Tukiryhmän puheenjohtajina toimivat kansanedustajat Paula Risikko (kok.) ja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).
Kokemustiedon välttämättömyys ymmärrettävä
Ehdotus on tehty alun perin vuonna 2022 ja päivitetty vuoden 2023 lopussa. Nyt siinä korostuu aiempaa enemmän muun muassa kokemustiedon ja korkeakouluissa annettavan oppimisen tuen merkitys.
Ehdotuksen mukaan kokemustiedon välttämättömyys on ymmärrettävä laajasti.
”Kokemustietoa on koottava ja käytettävä nykyistä enemmän kehittämisessä, ammattihenkilöstön koulutuksissa ja oppimisen tuen toteutumisen arvioimisessa”, ehdotus korostaa.
Toisen ja korkea-asteen koulutuksessa tukea on vahvistettava ja tuen tarve tunnistettava nykyistä paremmin. Tämä onnistuu kehittämällä ohjausta, täydennyskoulutusta, arviointi- ja tukimenetelmiä sekä kuntoutusta ja tuetun opiskelun malleja toisella asteella ja siitä eteenpäin.
Ammatillisen lähiopetuksen henkilöstöresurssien riittävyys on ehdotuksen mukaan tärkeää varmistaa.
Korkeakouluopiskelijoiden oikeus oppimisen tukeen tulee ehdotuksen mukaan määritellä laissa. Myös opintotukijärjestelmää on kehitettävä niin, että siinä huomioidaan tukea tarvitsevien hitaampi eteneminen opinnoissa.
Tuen vaikutuksia seurattava ja arvioitava säännöllisesti
Kolmannen sektorin toimijat esittävät, että varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella otetaan käyttöön ns. tukivastemalli. Siinä oppilaalle ja opiskelijalle annetun tuen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja tukitoimia säädetään sen pohjalta. Myös korkeakouluissa koulutuksen saavutettavuutta ja esteettömyyttä tulee seurata säännöllisesti.
Kolmannen sektorin toimijat korostavat ehdotuksessaan tuen tarpeen mahdollisimman varhaista tunnistamista sekä sitä, että tukea on saatava heti tarpeen ilmetessä. Tuen suunnittelun ja toteutuksen tulee perustua tuen tarpeen tunnistamiseen, eikä tuen saamisen pidä edellyttää diagnoosia.
Myös moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen koulujen ja oppilaitosten arjessa on tärkeää.
”Tällä varmistetaan oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tuen riittävyys lapsille ja nuorille”, toimijat toteavat.
Sivistys- ja sote-toimijoiden yhteistyötä on kehitettävä
Tuen tulee ehdotuksen mukaan kattaa myös oppituntien ulkopuoliset tilanteet ja oppilaiden ja opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden tukemisen. Oppilaan oikeus yhdenvertaisuuslain mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin ja yksilöllisiin järjestelyihin tulee toteuttaa tarpeiden mukaisesti.
”Ammattilaisten tuen on tarpeen vaatiessa oltava saatavissa matalalla kynnyksellä lasten ja nuorten sekä opettajien tueksi. Ammattilaisten riittävyys on siis varmistettava. Myös ryhmäkokoja määriteltäessä on otettava huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve.”
Samalla todetaan, että sivistys- ja sote-toimijoiden yhteistyö on organisoitava uudelleen siten, että se vastaa nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.
Työikäisten tuen tarpeet on selvitettävä
Osana oppimisen tuen kehittämistä on ehdotuksen mukaan huomioitava aikuisten oppimisen ja työssä suoriutumisen vaikeudet.
”Työikäisten oppimisen, opiskelun ja työssä suoriutumisen tuen tarpeet on selvitettävä. Selvityksen perusteella suunnitellaan ja luodaan kansallinen malli ja menetelmiä tuen toteuttamiseksi muun muassa työllisyyspalveluissa, työterveyshuollossa, työpaikoilla ja aikuiskoulutuksessa.”
Tavoitteena on, että jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti oppimispolun kaikissa vaiheissa.