Siirry sisältöön

Ammatillisen koulutuksen tuen uudistusta hiottava

Oppimisen tuen määrää on lisättävä ammatillisessa koulutuksessa ja turvattava tuen laatu ja osuvuus. Tätä korostaa Erilaisten oppijoiden liitto lausunnossaan, jonka se antoi ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen uudistamisesta. Liitto korostaa, että tukea on saatava ennaltaehkäisevästi ja etupainotteisesti eikä erityisopetus saa edellyttää oppimisvaikeusdiagnoosia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin ja toiminnanohjauksen uudistaminen, ja kokonaisuuteen sisältyy myös oppimisen tuen uudistus. Erilaisten oppijoiden liitto antoi lausunnon esitykseen sisältyvistä oppimisen tuen uudistusesityksistä.

Liiton mukaan ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen järjestelmä on tärkeää uudistaa. Opiskelijoiden tuen tarpeet ovat viime vuosina lisääntyneet ja moninaistuneet.

”Hallituksen esitys on kuitenkin rakennettu varsin pitkälle vain työllisyyden näkökulmasta. Se on liian kapea näkökulma. Myös ihmisenä kasvamisen tukeminen sekä ammatilliseen koulutukseen kuuluva yhteiskunnallisen osallisuuden tukeminen ja varmistaminen laajemmin on otettava huomioon”, Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen toteaa.

Hän korostaa eri koulutusasteilla annettavan oppimisen tuen yhtenäisyyden ja jatkumon merkitystä. Lakiesitys ei ole linjassa tämän tavoitteen kanssa.

”Esitys ammatillisen koulutuksen tuen uudistuksesta yhtenäistää käytäntöä lähinnä lukiokoulutuksen tuen kanssa – mutta ammatillisessa koulutuksessa säädettäisiin jatkossakin erityisestä tuesta, lukiokoulutuksessa erityisopetuksesta. Tämä epäyhtenäisyys johtaa todennäköisesti sekaannuksiin etenkin kaksois- ja kolmoistutkintoja suoritettaessa”, Reinikainen sanoo.

Opiskelijan oikeudet kirjattava täsmällisemmin

Erilaisten oppijoiden liitto painottaa lausunnossaan, että ammatillisten opiskelijoiden tuen määrää on lisättävä sekä turvattava tuen laatu ja osuvuus.

”Muutosten kokonaisvaikutukset on arvioitava kattavasti siten, että otetaan huomioon oppimisen tuen toteutuminen, osuvuus, resurssien riittävyys, kustannusvaikutukset ja ennen kaikkea koulutuksen laatu”, Reinikainen toteaa.

Ammatillisen koulutuksen oppimisen tueksi esitetään opettajan antamaa tukiopetusta sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön antamaa tukea ja ohjausta. Esityksen mukaan niitä tulee olla saatavissa riittävästi, oikea-aikaisesti ja oikeanlaisena.

”Nämä ovat tärkeitä periaatteita, mutta muotoilu on liian yleisluontoinen. Opiskelijan oikeudesta paitsi opettajan antamaan tukiopetukseen myös kielelliseen tukeen, erityisopettajan antamaan tilapäiseen erityisopetukseen ja opiskeluvalmiuksia tukeviin OPVA-opintoihin tarvitaan täsmällisempi määritelmä”, Reinikainen korostaa. Myös opettajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan rooleja on hänen mukaansa tarkennettava.

Velvoittavampi ja täsmällisempi säätäminen on keskeistä siksi, että ammatilliseen koulutukseen tulee paljon opiskelijoita, jotka ovat saaneet perusopetuksessa oppimisen tukea. Myös tarve vakiintumassa oleville OPVA-opinnoille on osoittautunut selkeäksi.

Erityisopettajan konsultaatio osaksi yleistä tukea

Erityisopettajan konsultaatioon perustuvan muun opetuksen ja ohjauksen tulee Erilaisten oppijoiden liiton mukaan sisältyä yleiseen oppimisen tukeen. Yksi perustelu on se, että ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöllä ei lähtökohtaisesti ole juuri tietoa oppimisvaikeuksista eikä erityistä osaamista ottaa niitä opetuksessaan huomioon.

”Opetushenkilöstö ei tunne riittävästi tuen keinoja ja välineitä eikä välttämättä osaa soveltaa niitä vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita. Siksi opetushenkilöstö tarvitsee usein erityisopettajan ohjausta erilaisten oppijoiden kohtaamisessa sekä oppimisvaikeuksia kokeville opiskelijoille toimivien oppimisen ja opiskelun keinojen ja välineiden käytössä”, Reinikainen sanoo.

Erityistä tukea on saatava ilman diagnoosia

Yleisen oppimisen tuen lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ammatillisen opiskelijan oikeudesta erityiseen tukeen.Erityisen tuen edellytyksenä olisi oppimisvaikeuksien todentaminen.

”Se tarkoittanee luki-, matematiikan tai hahmottamisen vaikeuden todentamista testien avulla. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeellista, vaan tukea tulee jatkossakin saada erityisopettajan ja muun opetushenkilöstön pedagogisen arvioinnin pohjalta. Tuen tarve voi johtua muistakin syistä kuin oppimisvaikeuksista, eivätkä kaikki oppimisen vaikeudet ole selkeästi todennettavissa”, Reinikainen painottaa.

Erityinen tuki olisi erityisopettajan antamaa erityisopetusta, erityisopettajan konsultaatioon perustuvaa muuta opetusta ja ohjausta sekä opiskelijan tarvitsemia muita erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä.

”Yleiseen oppimisen tukeen ei siis välttämättä kuuluisi mahdollisuus tavata erityisopettajaa. On kuitenkin välttämätöntä, että jokaisella opiskelijalla on oikeus tavata erityisopettajaa matalalla kynnyksellä heti, kun hän kokee oppimisessaan ja opiskelussaan tuen tarvetta. Muun opetushenkilöstön tulee myös aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta opiskelijoille heti, kun he huomaavat, että oppimisessa tai opiskelussa on vaikeuksia.”

Tiedon on siirryttävä entistä sujuvammin

Erilaisten oppijoiden liitto korostaa, että ammatillisen opiskelijan on saatava tukea ennaltaehkäisevästi ja etupainotteisesti, jotta hänen ei tarvitse ensin epäonnistua ja pettyä itseensä tai joutua selviytymään hankaluuksiensa kanssa yksin. Kaikki nopea matalan kynnyksen tuki tässä vaiheessa ehkäisee myöhempiä tuen tarpeita.

Keskeistä on myös varmistaa sujuva tiedonsiirto opiskelijan aiemmasta tuen tarpeesta ja hänen saamastaan tuesta perusopetuksessa.

”Tiedot perusopetuksessa päätetyistä oppilaskohtaisista tukitoimista tulee siirtää viiveettä ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Lisäksi säädösperusteluissa on mainittava, että opiskelijan opettajilla on oikeus tarkastella oppimisen tukea koskevan päätöksen sisältöä.”

Reinikainen muistuttaa, että oppimisen tukea tarvitaan yhtä lailla ja paljon myös työpaikoilla tapahtuvassa opiskelussa. Tämänkin tulisi näkyä lakiesityksessä.

Resursointisäädösten puutteet on korjattava

Yksi lakiesityksen keskeinen puute liittyy Erilaisten oppijoiden liiton mukaan oppimisen tuen resursointiin.

”Yhdenvertaisuus turvataan vain, jos oppimisen tuki resursoidaan uskottavasti. Tiedämme hyvin, että oppimisen tuki ei ole nyt riittävää eri oppilaitoksissa. Se ei onnistu jatkossakaan, jos siihen ei säädetä ja korvamerkitä resurssikerrointa. Tuen määrittämiseen tarvitaan kertoimet oppilaitoksen tehtävän ja opiskelijoiden ennustettavan tuen tarpeen perusteella”, Reinikainen tähdentää.

Uudistuksessa ehdotettu opiskelijan lähtötason painotuskerroin ottaisi huomioon päättötodistuksen arvosanoja ja mahdollisia oppimisvalmiuksiin vaikuttavia tekijöitä.

”Moni on selviytynyt sinnikkyytensä ja valtavan työmäärän ansiosta peruskoulun läpi hyvin arvosanoin, mutta toisella asteella oppimisvaikeudet tulevat ikävaiheen tai opintojen muuttumisen myötä selvästi esiin ja hankaloittavat opiskelua.”

Lisäksi ammatilliseen koulutukseen hakeutuu paljon opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet peruskoulun vuosia sitten, sekä kansainvälisiä opiskelijoita, joiden todistusten vertailu on vaikeaa.

Lue Erilaisten oppijoiden liiton koko lausunto täältä.

Kuva Pixabay