Liian monen oppimisvaikeuksia kokevan oppimiseen liittyy enemmän pelkoa ja häpeää kuin iloa ja ylpeyttä. Murikka-opiston viestinnän opettaja Marjo Nurmi näkee tämän työssään joka päivä ja tekee arvokasta työtä oppijoiden myönteisemmän oppimiskuvan rakentamiseksi. Hän luennoi aiheesta Erilaisten oppijoiden liiton maksuttomassa Tunnetaidot & oppimisen pulmat -webinaarissa joulukuussa.
Oppimisen lukot ja vaikeudet näkyvät Marjo Nurmen työssä Teollisuusliiton ylläpitämässä Murikka-opistossa päivittäin. Hän opettaa aikuisille työssä käyville ihmisille enimmäkseen puheviestintää ja kirjoittamista eli aineita, jotka tulevat lähelle ihmisten persoonaa.
Nurmi kertoo esimerkin elävästä elämästä: aikuinen saattaa määritellä viikon kirjoituskurssille tullessaan tavoitteekseen, että hän haluaisi kirjoittaa edes jotakin, vaikka ei hänellä oikeastaan ole mitään sanottavaa.
”Tämäntyyppisten kommenttien taustalta paljastuu usein ahdistuksen ja häpeän tunteita, jotka saattavat juontaa vuosikymmenten taakse kouluaikoihin. Tartun kommentteihin ja viritän keskustelua siitä, miksi henkilö määrittelee itseään näin. Kun kielteiset tunteet hallitsevat, henkilö jättää koulutuksen herkästi väliin, vaikka tietää tarvitsevansa sitä.”
Oppimista ei tapahdu ilman iloa
Opettajana Nurmi auttaa etsimään tunteita oppimislukkojen takaa ja rakentamaan korjaavia kokemuksia. Oppimisen iloa estävien tunteiden taakse on hänen mielestään tärkeää kaivautua, jos oppimisen ilo on hukassa.
”Oppimisen ilo on tärkeää, koska ilman sitä ei tapahdu oppimista. Iloa voi syntyä, kun onnistumisen kokemuksia luodaan tietoisesti, ryhmä on hyvä ja oppimisympäristö antaa tukea. Ilo, hauskuus ja onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan. Pelko, häpeä ja ahdistus blokkaavat oppimista pahiten, mutta ikävistä tunteista on mahdollista oppia pois.”
Odotukset syntyvät oman pään sisällä
Kielteisten tunteiden taustalla on usein oppimisen vaikeuksia tai muita pulmia, esimerkiksi rankkaan teini-ikään liittyvä koulupudokkuus. Kouluajan rikkovat oppimiskokemukset ja jopa suoranaiset nöyryytystarinat jäävät tunnemuistiin ja määrittelevät ihmisten oppimista pitkään, jos korjaavia kokemuksia ei ole tarjolla.
Minäpystyvyys eli omiin mahdollisuuksiin uskominen liittyy Nurmen mukaan vahvasti tunteisiin. Juuri tämä kytkee tunteet oppimiseen.
”Tunteet määrittävät oman oppimisprosessin merkityksellisyyttä. Jokainen luo oman päänsä sisällä onnistumisen ja epäonnistumisen odotuksia. Ne määrittelevät, miten paljon hän panostaa oppimiseen ja paljonko hän itseltään odottaa. Kyse on siis siitä, mihin kukin asettaa oppimisen rimansa. Kun käsitys omasta pärjäämisestä on plussan puolella, rima nousee.”
Oletko maailman kovin jännittäjä?
Nurmella on keinonsa kääntää kielteiset oppimisen tunteet myönteisiksi ja vähentää esimerkiksi häpeän tunteita. Puheviestinnän kurssin alkajaisiksi hän saattaa käskeä: kävele tuohon suuntaan, jos koet olevasi maailman kovin jännittäjä. Usein jännittäjiä on suuri joukko, ja tilanne mahdollistaa yhteisen keskustelun jännittämisen taustalla olevista tunteista.
Kun oppija määrittelee itsensä huonoksi kirjoittajaksi, Nurmi kysyy häneltä: oletko huono vai oletko harjaantumaton?
”Huonous on pysyvä ja leimaava ominaisuus, harjaantumattomuus jättää mahdollisuuden harjaantua. Siinä on iso ero.”
Kielteisistä tunteista poisoppiminen on Nurmen mukaan aina mahdollista. Joskus se vie vuosia, joskus se onnistuu nopeasti. Usein siihen tarvitaan peiliksi toinen ihminen, joka pakottaa miettimään, voisiko asioita katsoa uudesta näkökulmasta.
Työelämän muutos pakottaa opiskelemaan
Nurmen mukaan aikuisia pidetään rationaalisina oppijoina, mutta tunteet säätelevät vahvasti heidänkin oppimistaan.
”Kun aikuinen sanoo, että kurssilla oli kivaa, se voi kuulostaa lapselliselta. Se on kuitenkin usein tärkein syy siihen, että ihminen jatkaa oppimista. Tunteet ovat oppimisen avaintekijöitä.”
Kouluttautumisen kynnys kasvaa, kun työkokemusta on kertynyt kymmeniä vuosia ja henkilö on vältellyt kursseille hakeutumista kielteisten tunteiden takia.
”Työelämän muutokseen liittyvä kiihtyvä tietojen päivittämisen tarve ja työttömäksi jääminen pakottavat nekin opiskelemaan, jotka eivät innostu siitä oma-aloitteisesti. Oppimiseen liittyvien tunteiden kohtaaminen on näistä syistä edessä monilla vasta viisikymppisenä tai vanhempanakin. Siksi on tärkeää, että näistä asioista puhutaan entistä enemmän”, Nurmi korostaa.
Erilaisten oppijoiden liitto järjestää 10.12. klo 17.30–19 maksuttoman Tunnetaidot & oppimisen pulmat -koulutuksen. Alustajana on Murikka-opiston viestintäaineiden opettaja, erityisopettaja Marjo Nurmi.
Mukana on myös kokemusasiantuntija, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Riikka Koponen, joka kertoo, miten kokee oppimisvaikeuden ja tunteiden vaikuttavan oppimiseensa. Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntijat esittelevät keskittymisen apuvälineitä, joilla voi sujuvoittaa ja tukea oppimista.
Ilmoittaudu mukaan täällä.