Matematiikan vaikeus ja turvallisuusala
Turvallisuusala pitää sisällään erilaisia vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan tehtäviä. Se ei varsinaisesti ole mikään matematiikka-ala. Ei ainakaan, jos opinnot suorittaa toisen asteen opintoina, ammatti- ja erikoisammattitutkintona. Toisen asteen perustutkinnossa törmää kuitenkin matematiikan peruskurssiin, kuten opinnoissa noin yleensä. Lisäksi ammattikorkeakoulussa ala pitää sisällään liiketaloutta, mikä voi olla tuskaista, jos on matematiikan erityisvaikeus. Suorittamani vartijan ammattitutkinto ja turvallisuusalan erikoisammattitutkinto (eli VAT ja TVEAT-tutkinnot) eivät kuitenkaan pitäneet sisällään mitään matemaattisuuksia.
Tarinaa narikasta
Tästä huolimatta erääseen ongelmaan olen turvallisuusalalla työskennellessä törmännyt, nimittäin narikkalappuihin. Narikkalaput ovat numeroituja ja jos töissä narikkavuoroa tekevällä järjestyksenvalvojalla on matematiikan erityisvaikeus ja kiire, narikkalaput voivat mennä herkästi sekaisin. Siitä syntyy vähintäänkin kaoottisia ja noloja tilanteita, kun ihmiset haluavat illan päätteeksi takkinsa ja tavaransa naulakoista.
Itse olen tehnyt narikkavuoroja sekä ihan rauhallisissa paikoissa, että myös kaoottisissa ja ruuhkaisissa kohteissa. Jälkimmäisissä ongelma on sitten noussut esiin. Narikkaan tullessaanhan ihminen tuo takkinsa ja saa sitä vastaan numeroidun narikkalapun. Illan päätteeksi, kun tapahtumaa aletaan purkamaan, narikassa saattaa olla kiire ja kaaos, kun porukkaa alkaa olla ruuhkaksi asti. Tällöin virheiden määrä kasvaa. Itselläni kun on heikko numeromuisti, eikä ihmisetkään välttämättä jää niin helposti mieleen, niin seurauksena on joskus ollut kahta kauheammin kaaosta ja noloja tilanteita. Väsymyskin painaa myöhäisillasta tai aamuyöstä ja takki on mennyt väärälle ihmiselle. Naulakosta on osunutkin käteen ihan väärät tavarat – siitä huolimatta, että narikkanumero on ollut kädessä.
Ongelma ei ole ylittämätön
Näistä tilanteista on kuitenkin aina päästy yli pikkiriikkisen säätämisen ja selvittelyjen jälkeen. Asiaa auttaisi, jos pystyisi painamaan tehokkaammin mieleen asioita, ihmisiä ja numeroita, mutta se ei aina ole niin yksinkertaista. Sen olen oppinut, että myöhäisiltojen hektiset narikkavuorot eivät ole minun juttujani turvallisuusalalla. Toisaalta olen myös oppinut sen, että niistäkin selviytyy, kun säätää tarpeeksi.
Ylitsepääsemätön ongelma ei ole. Ei ole mikään pakko tunkea tekemään narikkavuoroa, järjestyksenvalvojille ja vartijoille on kyllä muutakin työtä. Toisaalta aina ei välttämättä ole niin kiire, että keskittyminen narikkavuorossa tuottaisi ongelmia. Kokonaisuutena ajatellen turvallisuusalan perustyötehtävissä matematiikan tarve on päivittäin varsin vähäinen.
Kuvitus ja teksti: Maria Ronkainen