Siirry sisältöön

Työikäisiä ei saa jättää ilman oppimisen tukea

Kun työelämässä olevalla on oppimisen ongelmia, hän on pulassa: oppimisen tukea on lähes mahdotonta saada. Näin kirjoittaa Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen 19.6.2023 Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-tekstissään.

Työsähköpostiviestin kirjoittaminen voi olla lukivaikeuden takia suuri ponnistus. Lyhyen viestin jokainen kirjain ja sana on käytävä moneen kertaan läpi, ja aikaa kuluu. E- ja i-kirjaimet vaihtavat herkästi paikkaa, ja monen on vaikea hahmottaa d- ja b-kirjainten eroa.

Lukivaikeus eli lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on yksi erilaisista oppimisvaikeuksista, joita on yli 500 000 suomalaisella. Ne hidastavat uuden oppimista ja vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Työssä ne saavat uusien tietokoneohjelmien ja sovellusten käyttöönoton tuntumaan ylivoimaiselta ja toimintaohjeet käsittämättömiltä. Pian ihmiseen lyödään hitaan ja hankalan leima. Uupumisen ja masentumisen riski kasvaa.

Aikuisen oppimisvaikeudet ovat yhä tabu

Oppimisvaikeudet ovat keskushermoston toiminnan poikkeavuudesta johtuvia erityisvaikeuksia, joita esiintyy yleisestä kognitiivisesta kyvykkyydestä riippumatta. Osittain tuen puutteen vuoksi oppimisvaikeudet ovat yhteydessä matalaan koulutustasoon, heikkoihin perustaitoihin sekä moniin arjen hallinnan vaikeuksiin.

Oppimisvaikeuksia on usein myös päihde- ja mielenterveysongelmien taustalla. Työttömissä, työssä uupuvissa ja työelämästä syrjäytyneissä on paljon niitä, joiden oppimisvaikeutta ei ole tunnistettu tai jotka eivät ole saaneet siihen tukea.

Työssä käyvän aikuisen oppimisvaikeudet ovat yhä tabu, josta yksilöt ja koko yhteiskunta maksavat jatkuvasti kohtuutonta hintaa. Tämä vaiettu ja piiloteltukin ongelma syrjäyttää ihmisiä opinnoista ja työelämästä sekä kuormittaa sote-palveluja.

Suomessa ei ole vielä ymmärretty, että suuri joukko työttömiä ja työssä uupuvia tarvitsisi pedagogista oppimisen tukea voidakseen työllistyä, selviytyä työssään tai kouluttautua uuteen ammattiin. Julkisella sektorilla tai työterveyshuollossa ei yleensä ole oppimisen tuen palveluita työikäisille.

Tuki auttaa löytämään omat vahvuudet

Oppimisvaikeus ei estä opinnoissa ja työssä menestymistä, kun sen kanssa selviytymiseen annetaan oikeanlaista tukea. Oppimisen tuki alkaa oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja etenee yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Tuen avulla ihminen tunnistaa ja hyväksyy vaikeutensa, löytää itselleen sopivat työtavat ja kehittää oppimisvalmiuksiaan. Hän saa oppimiseen ja työskentelyyn apuvälineitä ja digitaalisia työkaluja, kuten tekstien kuunteluohjelmia ja -laitteita sekä ohjelmia ja sovelluksia, jotka tukevat lukemista ja oikeinkirjoitusta tai ajanhallintaa ja keskittymistä. Tuen avulla ihminen löytää vahvuuksiaan ja aiempien epäonnistumisen kokemusten takia kadotettua oppimisen motivaatiota.

Tuen tarpeeseen ei vastata riittävästi

Suomessa on pitkään ymmärretty, miten tärkeää on tukea lapsia ja nuoria oppimisvaikeuksissa. Oletammeko, että aikuisena vaikeudet katoavat?

Työikäisen on lähes mahdotonta päästä esimerkiksi julkisen sektorin järjestämään lukivaikeustestiin. Yksityisistä palveluista aika yleensä järjestyy, jos siitä on varaa maksaa, mutta diagnoosin saamisen jälkeen tukea ei ole tarjolla. Työterveyshuollossakaan ei ole oppimisen tuen polkua, vaikka sen tarve tunnistetaan siellä hyvin.

Kolmannen sektorin toimijat paikkaavat parhaansa mukaan tilannetta, mutta valtakunnallisesti ne eivät pysty yksin vastaamaan tuen tarpeeseen.

Tarvitsemme laajan toimintaohjelman

Valtionhallinnossa oppimisvaikeuksien on nähty kuuluvan lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja liittyvän vain lapsiin ja nuoriin. Nyt tarvitaan hallinnonrajat ylittävä toimintaohjelma, joka tunnistaa aikuisten oppimisvaikeudet ja varmistaa jatkuvan oppimisen edellytykset kaikille.

Oppimisen tuen järjestäminen on tuottava investointi ja vaikuttava työllisyystoimi. Palveluiden avulla lisätään työssä pysymistä sekä vaikeasti työllistyvien, osatyökykyisten ja syrjäytymisvaarassa olevien työllistymistä, vähennetään työttömyyttä ja pienennetään kohtaanto-ongelmaa.

Jos asiassa ryhdytään toimeen, työikäisten hyvinvointi lisääntyy ja sote-palvelujen käytön tarve vähenee. Samalla paranevat suomalaisten koulutustason nostamisen edellytykset.

Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtajan Sarianna Reinikaisen teksti on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynässä 19.6.2023.