Koirat opetuksen, lukemisen ja tunnesäätelyn tukena
Eläin oppimisen tukena -sarjamme esittelee, millä tavoin eläin voi tukea oppimista eri elämänvaiheissa.
Luokanopettaja Susanna Husson suomenlapinkoira Käpy ja bordercollie Chiara tekevät monipuolisesti arvokkaita työtehtäviä. Ne ovat työskennelleet jo pitkään Susannan mukana alakoulussa kasvatuskoiran tehtävissä, Iisalmen kirjastossa lukukoirina sekä hoivakotien kaverikoirina.
Susanna Husso työskentelee tällä hetkellä alkuopetuksen opettajana Iisalmessa. Hän suorittaa koiriensa kanssa koira-avusteista opetusta myös muille vuosiluokille mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä koulun suuret opetusryhmät ja opetustilat tuovat suuria haasteita toiminnan toteutukselle.
Susanna on suorittanut Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n koulutuksen. Ennen koulutusta hänen koiransa Käpy ja Chiara suorittivat soveltuvuuskokeen. Tämän jälkeen alkoi harjoittelukausi, jonka päätteeksi molemmat suorittivat työnäytön ja hallintatestin koululla. Tuomarit seurasivat koirien työskentelyä luokassa ja muissa koulun tiloissa.
Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n koulutuksen pohjalta Susannan koirat toimivat koulussa kasvatuskoirina ja kirjastossa lukukoiran tehtävissä. Toinen väylä kirjaston lukukoiran tehtäviin olisi esimerkiksi Suomen Kennelliiton lukukoirakoulutus.
Koira on koulussa yksi tukimuoto
Susanna kertoo, että koulussa toteutettu koira-avusteinen pedagogiikka on tavoitteellista ja dokumentoitua toimintaa ja yksi oppilaan tukivaihtoehdoista. Koira toimii opettajan työvälineenä. Koiran avulla voidaan näyttää erilaisia asioita oppilaille, mikä tukee oppilaita laaja-alaisesti.
”Opettajana tavoitteeni on, että oppilas voi tulla kouluun ja lähteä koulusta iloisella mielellä. Tähän olen käyttänyt koiraa apuna. Koira näyttää oppilaille paljon asioita pelkästään kävellessään pihan läpi aamulla kouluun! Koira saa pelkällä läsnäolollaan oppilaat rentoutumaan. Kun oppilas on rento ja hyvällä mielellä, oppimisen lähtökohdat ovat kunnossa.”
Koira tukiopetuksen apuna
Susanna käyttää koiraa tarvittaessa oppilaan tukiopetuksen apuna. Hän on aiemmin opettanut muun muassa oppilasta, joka ei lukuvuoden alussa juurikaan puhunut. Oppilaan kanssa aloitettiin koira-avusteinen tukiopetus. Susanna ei missään vaiheessa itse pyytänyt tyttöä puhumaan, vaan tuki tätä koiran kautta.
”Tukiopetuksen alussa näytin ensin oppilaalle, miten koiraa voi ohjata käsimerkein tekemään erilaisia tehtäviä ja temppuja. Oppilas harjoitteli ensin itse käsimerkein ohjaamaan koiraa. Jo toisella tapaamiskerralla oppilas alkoi itse kertoa koiralle käskyjä ääneen. Tukiopetusten edetessä oppilas alkoi puhua myös koulupäivän aikana luokassa ja halusi tulla luokan eteen tekemään koiran kanssa temppuja. Tämä on ollut yksi koskettavimmista kokemuksistani”, Susanna kertoo.
Oppilas vaihtaa veden vesikuppiin
Kun oppilas on huonolla tuulella tai väsynyt, keskittyminen on vaikeaa. Susanna ottaa näihin tilanteisiin koiran mukaan. Pelkästään koiran silittely vähentää adrenaliinia, saa mielihyvähormonin virtaamaan ja olon helpottumaan.
”Voin pyytää oppilasta esimerkiksi vaihtamaan koiran vesikuppiin puhtaan veden. Tämä auttaa mielen rauhoittumiseen, koska vettä hakiessaan oppilas pääsee liikkumaan ja pois ikävästä tunnetilasta. Kun hän saa tärkeän tehtävän, hän myös kokee, että häneen luotetaan. Oppilaan fiilis paranee, ja hänestä tulee vastaanottavampi.”
Eläimelle ei haluta tuottaa mielipahaa
”Kaikki eivät heti osaa rauhoittua koiran läsnä ollessa. Tällöin heille pitää kertoa, miten eläimen luona käyttäydytään. Nämä tilanteet opettavat empatiakykyä ja toisen huomioimisen tärkeyttä. Oppilaat oppivat säätelemään käyttäytymistään, koska eläimelle halutaan harvoin mielipahaa. Käytän koiria myös esimerkkinä kiusaamistilanteissa: jos oppilas ei halua vahingoittaa koiraa, miksi hän vahingoittaisi luokkakaveriaan?”
Susanna on vuosien aikana kohdannut monenlaisia oppilaita. Esimerkiksi erään oppilaan kanssa, jolla oli haasteita tunteiden ilmaisussa, koulutehtävien teko sujui selvästi entistä paremmin, kun hän sai tehdä tehtäviä lattialla maaten koira kainalossa.
Erilaisuus tutuksi koirien kautta
Susannan koirat ovat erilaisia oppijoita. Siinä missä Chiara oppii uudet temput hetkessä, vaatii Käpy lukuisia toistoja ja enemmän motivointia oppiakseen uuden tempun. Lapset saavat vertailla koirien oppimistapoja ja suorituksia.
”Lapset oppivat koirien avulla, että niin eläimissä kuin ihmisissäkin on erilaisia oppijoita. Oikeanlaisella tuella jokainen pääsee haluttuun lopputulokseen. Lapset ymmärtävät koirien tarjoaman esimerkin kautta, että jokaiselle on omat tavoitteensa ja jokainen etenee omaa tahtiaan.”
Koirien avulla lapset oppivat myös, että päivät voivat olla erilaisia.
”Koirakin voi joskus väsyä tai sillä voi olla vaikka kakkahätä ja koirakin voi joskus sairastua. Nämähän ovat normaaleja arkeen kuuluvia asioita meillä kaikilla”, Susanna toteaa.
Pettymysten sietokyky kehittyy
Koiraa ohjatessa oppilaiden kehonhallinta paranee ja suuntakäsitteiden oppiminen helpottuu. Hienomotoriikkaa voidaan harjoitella esimerkiksi leikkaamalla koiran älypeliin herkkutikusta tietyn kokoisia palasia. Koiran avulla voidaan opetella anatomiaa tutkimalla sen korvia, silmiä, kirsua, varpaita, kynsiä, nisiä ja hampaita. Samalla tulee tunnekokemuksia kosketusaistin kautta, ja oppiminen on vahvempaa kuin pelkästään kirjasta lukemalla.
”Opettaja on myös helpommin lähestyttävä, kun hänellä on koira mukana. Koirille on lupa kertoa omia salaisuuksia, joita ei välttämättä kerrota muille. Koirat toimivat monella tavalla oppilaiden tukena ja rohkaisuna.”
Koulupäivän aikana jokainen lapsi ei pääse välttämättä toimimaan koiran kanssa, koska oppilaita on paljon. Se aiheuttaa aluksi suuria pettymyksen tunteita. Kun tilanteesta keskustellaan, oppilaat alkavat ymmärtää, että heidän vuoronsa tulee toisella kerralla. Tämä kasvattaa pettymysten sietokykyä. Samalla opitaan iloitsemaan toisten puolesta.
Kokeisiin kiinnostava koiralisä
Koirien avulla kokeista saa Susannan mukaan mielekkäämpiä, vaikka opettajalle on työlästä ja hidasta tehdä esimerkiksi kertotaulubingo koiran avulla.
”Oppilaat keskittyvät koira-avusteiseen kokeeseen paremmin kuin perinteisiin kokeisiin, ja tarkkaavaisuus säilyy koko kokeen ajan. Koirani osaavat esimerkiksi heittää noppaa ja nostaa lappuja, joten ne voivat esimerkiksi arpoa koetehtävät”, Susanna sanoo.
Koira-avusteisuudesta hyötyvät Susannan mukaan ne oppilaat, jotka eivät pelkää koiria. Koirapelko voi vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti, sillä koiria on nykyään lähes kaikkialla. Koirien avulla on kuitenkin myös mahdollista auttaa oppilaita käsittelemään koirapelkoa ja jopa pääsemään siitä eroon.
Chiara ja Käpy töissä myös kirjastossa
Lukukoiratehtävät eroavat kasvatuskoiran monipuolisesta työstä, sillä lukukoiran tehtävänä on pääasiassa kuunnella lukijaa. Koira ei arvostele, vaan on läsnä ja kuuntelee. Lukukoirat voivat työskennellä muun muassa kirjastoissa ja kouluissa. Suomessa niitä on ollut yli parin vuosikymmenen ajan.
Susannan ja toisen lukukoiraohjaajan, Helena Kortelaisen, koirat ovat koulun lisäksi Iisalmen kaupunginkirjastossa tuttu näky. He vierailevat siellä joka toinen viikko, aina tunnin kerrallaan. Jokainen lapsi saa vuorollaan 15 minuuttia lukukoira-aikaa.
Kirjasto edistää lukemaan oppimista
Kirjaston lukukoiratoiminta käynnistyi noin kymmenen vuotta sitten hankerahoituksen turvin. Iisalmen kaupunginkirjaston vastaavan kirjastonhoitaja Minna Koukkarin mukaan kirjaston lukukoiratoiminnalla pyritään edistämään lukemista.
”Haluamme tukea lasten lukemaan oppimista, erityisesti heidän, joilla on hankaluuksia lukemisen aloittamisessa. Koira on ollut turvallinen ja soimaamaton kuuntelija, josta lapset ovat pitäneet”, Minna toteaa.
Tulevalla lukukoirakaudella Iisalmen kaupunginkirjastossa testataan uutta sähköistä ajanvarausta sekä pop-up-aikoja. Koronapandemian aikana teimme myös livelähetyksiä lukukoirista someen, ja nekin videot koettiin Minnan mukaan toimiviksi poikkeusoloaikana.
”Meillä on idearikkaat lukukoiraohjaajat Helena ja Susanna, heistä haluamme pitää kiinni! Heillä on kokemusta myös perusopetuksen sekä vanhustyön puolelta. He osaavat olla aidosti läsnä, ja ottavat pienet asiakkaat hienosti huomioon”, Minna sanoo.
Koiralle lukeminen innostaa lapsia
Iisalmen kirjastossa on lukukoirapassi, johon lukijat saavat kerätä leimoja. Lapset lukevat vartin ajasta usein kahdeksasta kymmeneen minuuttia, ja lopun ajasta he haluavat yleensä käyttää siihen, että saavat tehdä koiran kanssa yhden tempun.
Susanna muistuttaa, että kirjaston ja koulujen lukukoiratoiminnan tarkoituksena on saada lapsi innostumaan lukemisesta. Kun lapselle itselleen syntyy halu oppia, oppimisen resurssit ovat parhaiten käytössä.
”Koulussakin kuulen vanhemmilta, että lapset opettelevat lukuläksyjä usein innokkaammin kotona, kun tietävät saavansa lukea sen seuraavana päivänä koiralle. Monilla lapsilla tieto lukukoiran tapaamisesta heijastuu koko päivään, ja lapset ovat tavallista omatoimisempia ja reippaampia toimissaan”, Susanna sanoo.
Teksti Maria Tuomialho
Kuva Seppälän koulukuvat