Oppimisen hätä näkyy oppimisvalmentajan työssä – tarjolla käytännön tukea
Erityisopettaja Tanja Airaksinen on Erilaisten oppijoiden liiton Kuopion Oppimisen olohuoneen oppimisvalmentaja, joka työskentelee osana Kuopion työllisyyspalvelut Navigaattoria. Hän näkee työssään suomalaisten aikuisten oppimisen hädän: Tanjan asiakkaiksi tulevat ne aikuiset, jotka ovat pudonneet turvaverkon läpi usein jo kouluaikana ja haluavat elämälleen uuden alun.
Suurimman osan työajastaan Tanja tarjoaa aikuisille lukitestauksia, yksilöohjausta ja ammattikorkeakouluvalmennusta.
Kuulostaa teoreettiselta, mutta työ on kaikkea muuta. Tanja on aikuisille asiakkailleen se käytännön valmentaja, joka vinkkaa, miten viiden kirjan tenttiurakkakauhun voi selättää oikealla suunnittelulla tai ammattikorkeakoulun matematiikan pääsykoetehtäviin valmistautua rauhallisen järjestelmällisesti. Hän antaa tarvittaessa neuvoja keskittymiseen ja kodin siivoamiseenkin.
”Monilla asiakkaillani on puutteita ajantajussa. Usein heitä vain kehotetaan kalenteroimaan opiskeluaan – mutta ei kerrota, mitä se tarkoittaa käytännössä. Me teemme yhdessä suunnitelmia, joihin sisältyy lepoa ja työskentelyä. Sovellan mallia, jonka mukaan vuorokaudessa on 8 tuntia lepoa, 8 tuntia opiskelua tai työtä ja 8 tuntia vapaa-aikaa. Moni yllättyy, kuinka paljon vapaa-aikaa jää, kun aikansa rytmittää näin”, Tanja kertoo.
Näin tenttiin lukemisen urakan voi pilkkoa
Eräs nuori tenttiin valmistautuja tuli Oppimisen olohuoneeseen kauhistuneena siitä, että hänen on luettava tenttiin viisi kirjaa ja hänellä on lukivaikeus. Hän oli sitä mieltä, että ei pysty mitenkään selviytymään annetussa ajassa.
”Pilkoimme urakan pienempiin osiin: Laskimme, että kirjoissa on yhteensä 18 tekstikappaletta. Otimme aikaa, kuinka kauan hän lukee ja omaksuu yhtä kappaletta rauhassa. Siihen meni tunti. Seuraavaksi totesimme, että 18 kappaleen lukeminen vie 18 tuntia. Hän kertoi jaksavansa lukea päivittäin kolmisen tuntia, joten laskimme, että häneltä menisi kuutena päivänä vapaa-ajastaan kolme tuntia lukemiseen. Hänen vastauksensa oli: Häh?! Vain kuusi päivää?”, Tanja kertoo.
Asiakkaalla oli Tanjan luota lähtiessään lukujärjestys, johon yhdessä valittiin lukupäiviksi maanantait, tiistait, lauantait ja sunnuntait. Silti vapaa-aikaa jäi viikkoon reippaasti.
”Seuraavalla viikolla varmistin tekstiviestillä, onko hän pysynyt aikataulussa. Oli pysynyt. Sitten tuli ongelma, kun hänellä oli yhtenä lauantaina meno kaverin kanssa. Siirsimme lauantain lukuajan toiselle päivälle, ja sekin onnistui hienosti.”
Aikuisten lukitestaus on kysytty palvelu
Moni aikuinen tulee pyytämään Oppimisen olohuoneen oppimisvalmentajalta lukitestausta. Olohuone ei edellytä asiakkailtaan diagnoosia, mutta Tanja kartoittaa niin lukivaikeuden kuin senkin, onko asiakkaalla neuroepätyypillisiä piirteitä ja diagnoosin tarvetta. Erityisopettajana hän pystyy tekemään tarvittaessa lausunnon ja ohjaamaan asiakkaan hakemaan apua terveydenhuollosta.
”Liian monelta suomalaiselta on jäänyt lukivaikeus tai vaikkapa ADHD diagnosoimatta lapsuudessa tai kouluaikana. Tuhannet aikuiset ovat jääneet ilman ammattitaitoa lukivaikeutensa vuoksi, eikä missään julkisessa palvelussa tehdä aikuisten lukitestejä. Lukivaikeuden toteamisesta alkaa aivan uusi elämä, jota suunnittelemme yhdessä. Siinä otamme huomioon erilaiset oppimisen tuen menetelmät ja oppimisen apuvälineet”, Tanja sanoo.
Hänen mielestään lukivaikeuksien kartoittamisen tulisi kuulua jo neuvolan rutiineihin.
”Neuvolassa pitäisi kysyä, onko vanhemmilla neuroepätyypillisiä piirteitä. Jos vanhemmalla on lukivaikeus, lapsella on sama riski, ja asia on syytä selvittää. Jo lapsen jokeltelusta ja leikeistä pystyy päättelemään paljon, ja alle 5-vuotiaalta voi havaita lukivaikeuden piirteitä. Kun vaikeudet tunnistettaisiin ennaltaehkäisevästi ja perhe ja lapsi saisivat tukea jo varhain, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kuluja säästyisi valtavasti”, Tanja sanoo.
Siivoussuunnitelma on tärkeä arjen apu
Lukitestausten, opiskelusuunnitelmien tekemisen ja oppimisen tuen ohella tärkeää Tanjan työssä on asiakkaiden muun arjen tukeminen. Monelle onkin ahaa-elämys, kun Tanja muistuttaa siivouksen ja vaikkapa iltarutiinien merkityksestä.
Erästä asiakasta, nuorta naista, jännitti opintojen alkaminen niin, että jännityksen takia koko arki oli jumissa. Yhdessä tehtiinkin sitten suunnitelma, johon asiakas kirjoitti numeroidun listan tehtävistä töistä. Ykköseksi tuli kaikkien tavaroiden laittaminen paikoilleen pöydältä ja lattialta, kakkoseksi likaisten vaatteiden vieminen pyykkikoriin ja kolmoseksi inspiroivan musiikin kuunteleminen. Lisäksi mietittiin iltarutiinien järjestys.
”Tiesin, että asiakas nauttii tanssimisesta, joten suosittelin hänelle imurointia hyvän musiikin tahdissa. Se virkistää kummasti, ja kotityön ikävyys unohtuu. Sain asiakkaalta myöhemmin tekstiviestin, että opiskelun aloitus sujui hyvin – ja siinä sivussa koti tuli järjestykseen.”
Tanja korostaa, että asiakkaan arki on tärkeää huomioida aina kokonaisuutena.
”Kun vaikkapa ajan hahmottaminen on vaikeaa, henkilö saattaa lähteä lenkille stressaantuneena ja tilanteessa, jossa edellisestä ruokailusta on tuntikausia. Jos kotityöt jäävät toistuvasti tekemättä, kaaos kasvaa lopulta niin suureksi, että siihen tarttuminen tuntuu ylivoimaiselta. Tämäntyyppiset tilanteet johtavat pitkittyessään siihen, että arki menee raiteiltaan ja henkilö uupuu”, Tanja sanoo.
Työssä saa todistaa elämän uusia alkuja
Työssään oppimisvalmentajana Tanja kokee olevansa aitiopaikalla, jossa häntä palkitsee eniten asiakkaiden kasvoille syttyvä valo.
”En voi saada parempaa palkintoa kuin sen, että näen, kuinka paljon nuoren aikuisen elämä muuttuu uusista oppimisen ja opiskelun oivalluksista. Moni sanoo, ettei olisi päässyt yksin eteenpäin ja että Oppimisen olohuone on ollut ainoa paikka, josta löytyy käytännöllistä apua: joku kertoo juuri minulle, mitä minun pitää tehdä seuraavaksi, jotta saan elämälleni uuden suunnan.”
Aikuisten oppimisen tuki on teema, josta Tanja ei väsy puhumaan. Hän muistuttaa oppimisvaikeuksien yhteydestä mielenterveysongelmiin: jos oppimisen tuki jää saamatta, syrjäytymisen riski kasvaa.
”Yhteiskunnallisesti tämä on kestämätöntä. Monen työttömyys voitaisiin ehkäistä, jos oppimisvaikeudet tunnistettaisiin aiemmin. Opintopudokkaita olisi paljon vähemmän, jos opiskelijat saisivat parempaa oppimisen tukea. Kun aikuinen saa otteen opinnoista, hänen ovensa avautuvat myös työelämään. Siitä urkenee elämälle uusi alku – ja niitä alkuja saan todistaa työssäni jatkuvasti.”
Kuopion Oppimisen olohuone toimii Torikatu 5:ssä nyt kolmatta vuotta. Siellä on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14–18. Oppimisen olohuone toimii Kuopion työllisyyspalveluiden Navigaattorin yhteydessä ja on lajissaan uraauurtava palvelu Suomessa.
Lue lisää Oppimisen olohuoneista täältä.