Lukivauva-tutkimus: Koskaan ei ole liian aikaista tukea lukutaitoa

Usein ajatellaan, että lukutaito on koululaisen taito – mutta sen juuret ovat perimässä sekä sikiö-, vauva- ja pikkulapsiajassa. Tämä tieto on vahvistunut Lukivauva-tutkimushankkeessa, jossa on nähty, että lukivaikeuden riski näkyy jo vastasyntyneen aivoissa. Psykologian tohtori Paula Virtala muistuttaa, että puheen ja kielen kehitystä voidaan kuitenkin tukea jo vauvaiässä. Virtala puhuu aiheesta Erilaisten oppijoiden liiton webinaarissa 24.9.2024.

Paula Virtala tuli Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikköön 15 vuotta sitten psykologian opiskelijana tutkimusavustajaksi. Nyt hän työskentelee siellä kognitiivisen neurotieteen dosenttina ja yliopistotutkijana Lukivauva-, Lukilapsi- ja Vauhtivauva-tutkimushankkeissa. Niissä selvitetään lukivaikeuden aivoperustaa ja kuntoutusmahdollisuuksia vauvaiästä lähtien.

Kymmenen viime vuotta näiden teemojen parissa ovat olleet Virtalalle innostavaa aikaa, sillä hankkeissa on saatu kansainvälisestikin uraauurtavaa tietoa lukivaikeudesta ja siihen liittyvästä kielenkehityksestä. Samalla on löydetty lohdullista uutta tietoa siitä, että kieli- ja lukutaidon kehitystä voi tukea jo vauvaiässä.

”Olemme todentaneet, että lukivaikeus ja siihen liittyvä kielenkehitys näkyvät aivoissa vauvaiästä lähtien ja tietyt asiat ihmisen aivoissa ja biologiassa voivat ennustaa luki- ja kielitaitoja. Lisäksi olemme löytäneet keinoja, joilla luki- ja kielitaidon kehityspolkua voidaan vahvistaa”, Virtala sanoo.

Lukivauva-tutkimuksessa seurataan nimenomaan siitä, miten vauvat erottavat äänteitä toisistaan. Siitä kertovat aivojen sähköiset herätevasteet, joita pystytään tutkimaan, vaikka vauva nukkuisi. Puheäänteiden havaitseminen ja erottelukyky on poikkeavaa niillä lapsilla, joilla on lukivaikeusriski. Hyvä uutinen on, että äännejärjestelmään pystyy vaikuttamaan jo lapsen ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Vaikea lukivaikeus periytyy herkimmin

Lukivauva-tutkimuksessa on ollut mukana 200 vastasyntynyttä vauvaa perheineen. Noin ¾:ssa perheitä toisella tai molemmilla vanhemmilla on lukivaikeus. Se varmistettiin tutkimuksen alussa tekemällä raskaana oleville äideille lukitestit.

Lukivaikeuden perinnöllisyydeksi arvioidaan usein 50 prosenttia, jos jommallakummalla vanhemmalla on lukivaikeus. Eri tutkimuksissa yleisyysarvio kuitenkin vaihtelee.

”Uskotaan, että mitä vaikeampi lukivaikeus on, sitä herkemmin se periytyy. On myös lapsia, joiden vanhemmilla on lukivaikeus mutta jotka eivät muodollisesti täytä lukivaikeuden kriteerejä. He voivat kuitenkin periä alttiutta eli eivät esimerkiksi ole vahvoja lukijoita. Usein ajatellaan, että kouluikäisistä arviolta 10 prosentilla on lukivaikeus”, Virtala sanoo.

Perhemuskari ja -sirkus voivat tukea kielen kehitystä

Lukivauva-tutkimukseen osallistuneet vauvat ovat nyt eka- ja tokaluokkalaisia koululaisia. Heidän kielitaitojaan on seurattu pitkin matkaa, viimeksi esilukutaitoja ja lukemisvalmiuksia esikouluiässä. Nyt Lukivauva on laajentunut kouluikäisten Lukilapsi-hankkeeksi, jossa kerätään monipuolisesti psykologisin ja aivotutkimusmenetelmin tietoa siitä, miten ekaluokkalaiset ovat saavuttaneet lukutaitoa.

Lisäksi perheet ovat täyttäneet vuosittain kyselylomakkeita, joissa kerätään tietoa esimerkiksi lasten ruutuajasta, harrastuksista, kotona lukemisesta sekä musiikin kuuntelemisesta. Näistä tutkimuksista on odotettavissa tuloksia lähivuosina.

Tänä vuonna myös alkoi Vauhtivauvaksi nimetyn aivan uuden tutkimushankkeen aineistonkeruu. Siinä 8–12 kuukauden ikäisten lasten kielen kehityksen tukemismahdollisuuksia tutkitaan perhemuskarin ja perhesirkuksen avulla. Perheistä noin puolet on lukivaikeusriskiperheitä.

”Arvelemme, että sekä muskarissa että sirkuksessa on elementtejä, jotka voivat tukea kielen kehitystä. Perheharrastuksilla on suuri sosiaalinen merkitys, kun vanhempi ja lapsi osallistuvat niihin yhdessä. Varhainen vuorovaikutus on tärkeää, ja ryhmässä yhdessä tekeminen kehittää lapsen kielellisiä ja sosioemotionaalisia valmiuksia”, Virtala toteaa.

Sekä Lukilapsi- että Vauhtivauva-hankkeisiin etsitään mukaan lapsia pääkaupunkiseudulta:

• Lukilapsi-hankkeen ensi kesän mittauksiin etsitään mukaan vuonna 2017 syntyneitä lapsia, joilla ei ole lukivaikeutta perheessä, sekä lapsia, joilla on haasteita lukemaan oppimisessa ja lisäksi lukivaikeus ainakin toisella vanhemmista. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: lukivauva@helsinki.fi.
• Vauhtivauva-hankkeeseen etsitään mukaan perheitä, joissa on vuonna 2024 syntynyt vauva ja lukivaikeus vähintään toisella biologisella vanhemmalla. Vauhtivauva-perheet pääsevät mukaan maksuttomaan puolivuotiseen harrastusryhmään. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: vauhtivauva@helsinki.fi.

Lukivauva-, Lukilapsi- ja Vauhtivauva-hankkeiden tutkimusta tehdään Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, osana Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistä Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikköä. Hankkeita johtavat Helsingin yliopiston psykologian professori Teija Kujala, yliopistotutkija Paula Virtala sekä tutkijatohtori Peixin Nie.