Siirry sisältöön

Yleis- ja erityisopetuksen tiukkaa rajaa on häivytettävä

Esi- ja perusopetuksen kolmiportainen tukijärjestelmä perustuu aikuisten tarpeeseen luokitella lapsia haastavuuden mukaan, sanoo juristi Kreeta Pölönen. Kun koulunkäynnin vaikeuksien katsotaan johtuvan lapsesta, luodaan vahvaa poissulkemisen kulttuuria. Pölönen on asiantuntijana 1. helmikuuta 2024 Erilaisten oppijoiden liiton Vanhempaininfossa, jonka teemana on Lapsen oikeus tukeen koulussa.

Kreeta Pölönen työskentelee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lakimiehenä ja on väitöskirjatutkija.


Kreeta Pölönen
työskentelee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lakimiehenä. Hän hoitaa työssään kanteluja ja oikaisuvaatimuksia, joista suurin osa koskee perusopetusta. Parhaillaan Pölönen myös tekee väitöskirjaa lapsen oikeudesta tukeen esi- ja perusopetuksessa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselle.

Hän painottaa, että lapsille on turvattava koulussa yhdenvertaiset edellytykset oppimiseen ja koulunkäyntiin. Kolmiportainen tuki ohjaa erottelemaan lapsia kahteen eri järjestelmään, yleisopetukseen ja erityisopetukseen. Näin lapsen oikeus kuulua kouluyhteisöön tasavertaisena jäsenenä ei välttämättä toteudu.

”Meillä on liikaa erityistä puhetta, jolla perustellaan lasten luokittelua haastavuuden mukaan. Esi- ja perusopetuksen tuen sääntely keskittyy yksittäisen lapsen tukemiseen, ja oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien nähdään johtuvan lapsesta eikä järjestelmästä. Tämä rapauttaa esi- ja perusopetuksen yhdenvertaisuutta”, Pölönen sanoo.

Järjestelmän tulee sopeutua erilaisiin oppijoihin

Pölönen korostaa, että inklusiivinen koulutusjärjestelmä, jossa kaikki lapset opiskelevat yhdessä ja yksilöllisiä järjestelyjä tehdään vain lasten tarpeiden mukaisesti, vähentäisi lasten erottelua. Suomi on YK:n vammaissopimukseen sitouduttuaan velvollinen toteuttamaan inklusiivisen koulutusjärjestelmän.

”Tällä hetkellä esi- ja perusopetuksen tukijärjestelmään kuuluva erityinen tuki erottelee lapsia kuitenkin pitkälti järjestelmän ehdoilla. Lapsen on sopeuduttava järjestelmään. Inklusiivisen koulutusjärjestelmän perusidea on, että järjestelmä sopeutuu erilaisiin oppijoihin. Silloin yleis- ja erityisopetus kulkevat enemmän käsi kädessä.”

Nykyjärjestelmä erottelee erityisen tuen lapset muista

Nykyinen perusopetuslaki ei Pölösen mukaan vielä perustu kaikilta osin inkluusioon, jossa luodaan jokaiselle lapselle yhdenvertaiset edellytykset käydä koulua yhdessä. Tämä vaatii sekä järjestelmään liittyviä toimia että yksilöllistä tukea ja kohtuullisia mukautuksia.

”Nykyinen järjestelmä antaa mahdollisuuden erotella erityisen tuen oppilaita koko peruskoulun ajaksi hyvin erilleen muista lapsista. Sitä ei selitä lasten tarve, vaan aikuisten tarve jaotella lapsia erilaisiin ryhmiin heidän ominaisuuksiensa perusteella”, Pölönen korostaa.

Tule Vanhempaininfoon 1.2.2024 kuulemaan lisää teemasta Lapsen oikeus tukeen koulussa! Ilmoittaudu täällä. Löydät lisätietoja tämän linkin takaa.