Lähde liikkeelle kokonaisuuksien hahmottamisesta

Kun aloitat uuden tehtäväkokonaisuuden, kurssin, opiskeltavan asian, tarkastele ensin asiaa kokonaisuuden kautta. Kokonaisuuden hahmottaminen auttaa sinua kytkemään asioita aiemmin hankittuun osaamiseen, kokemuksiin ja tietorakenteisiin, mikä tukee oppimista. Kokonaisuuden tarkastelu auttaa sinua myös suuntaamaan energiaa olennaisiin asioihin, suunnittelemaan sekä pitämään langat niin sanotusti omissa käsissä. Kokonaisuus, jota tarkastelet voi olla kurssimateriaali, kurssitavoitteet, työprojekti, raportti, selvitys tai mikä tahansa isompi läpikäytävä tai opiskeltava aines, jota ei pysty yhdellä kerralla omaksumaan.

Kokonaisuuden hahmottamisessa voit käyttää apuna kokonaisuuskartta-ohjetta. Kokonaisuuskartan voi rakentaa visuaalisesti itselle mieluisalla tavalla, vaikka ajatuskartaksi, listaksi, laatikoiksi, piirrokseksi tms., mihin saat tehtäväkokonaisuuden yhdelle silmäykselle nähtäväksi. Kokonaisuuden voit luoda sisältöjen, tavoitteiden tai kysymysten kautta, riippuen siitä, mitä olet tekemässä.

Aikatauluta ja suunnittele

Tee suunnitelma aikataulusta ja etenemisestä. Oppiminen on tehokkaampaa, kun jaksotat ja pilkot opiskeltavan aineksen pienempiin paloihin. Viimeisenä iltana pänttääminen saattaa auttaa selviytymään kokeesta, mutta oppimisen kannalta se on huono ajatus. Uuden oppiminen vaatii aikaa ja asioiden kertausta, jotta asia siirtyy pitkäkestoiseen muistiimme.   

Voit hyödyntää aikataulun suunnittelussa myös takaperin budjetointi -ohjetta.

Aloita ajatuksella ja lopeta ajatuksella

Aloita työskentely selvittämällä itselle, mitä olet ryhtymässä tekemään ja mikä on tekemisen tavoite. Muistele myös edellistä kertaa, jolloin työskentelit asian parissa ja palauttele mieleen, mitä silloin teit/opit. Suunnittele sen hetkisen työskentelyrupeaman aikataulu ja tavoite. Voit käyttää apuna aloita-lopeta ajatuksella-ohjetta.

Lopeta myös työskentely siten, että pysähdyt miettimään, mitä tuli tehtyä/opittua. Kirjaa näitä havaintoja myös lyhyesti ylös. Tarkastele minkä verran luit, kuuntelit, katsoit, pohdiskelit tai teit erilaisia asioita opittavan asian eteen. Mieti valmiiksi, mistä jatkat seuraavalla kerralla työskentelyä.

Prosessoi opittavaa asiaa monin eri tavoin -muista hyödyntää vahvuuksiasi!

• Piirrä kuvia, symboleja tai muita merkkejä, joiden merkityksen itse ymmärrät.
• Tee kokonaisuuskartoja tai ajatuskarttoja kokonaisuuden hahmottamisen tueksi.
• Äänitä omaa puhettasi, päätelmiäsi, ajatuksiasi tai kerro omin sanoin aiheesta sanelimelle.
• Liiku, vaihda paikkaa eri aiheiden mukaan. Hyödynnä kehomuistia.
• Keksi asioista erilaisia muistikikkoja, kuten mielikuvia, sanapareja, kirjainyhdistelmiä tai tarinoita.
• Tee asioista konkreettisia juttuja, joita voit kosketella käsillä. Esimerkiksi askartele pienoismalleja, leiki läpi historian ajanjaksoja tai tee muistikortteja.
• Keksi käytännön esimerkkejä ja mieti, mitä aiot tehdä tiedolla, jota opiskelet.
• Keskustele tai opeta asia, kun selität ajatuksiasi ääneen, ne jäsentyvät paremmin.
• Laula, riimittele, puhu kovaa/hiljaa. Normaalista poikkeavasti tehdyt asiat jäävät paremmin mieleen. Ja onhan se ainakin hauskaa.
• Tee muistiinpanoja, koska niistä jää aina vahvempi muistijälki kuin tyhjästä paperista.

Tiedosta oma oppimisprosessisi

Oman oppimisprosessin tarkastelu on olennainen osa oppimista. Testaamalla ja tarkastelemalla omaa tietämystä säännöllisesti huomaa sen, mitä pitää vielä harjoitella ja mikä on jo opittua. Näin käytössä oleva aika kohdistuu olennaisten asioiden harjoitteluun. Oppimisprosessia voi tarkastella esimerkiksi 1,2,3-menetelmän avulla. Hyväksi havaittu keino on myös tarkastella aiheesta rakennettua kokonaisuuskarttaa ja testata itseä sen avulla, miten sujuvasti osaa selittää kokonaisuuskarttaan kerättyjä asioita itselle tai toiselle.