Siirry sisältöön

#etänäläsnä – turvallinen tila opinnoissa luo pohjaa oppimiselle

Yhteisöpedagogi ja Erilaisten oppijoiden liiton kokemustoiminnan kehittäjä Saana Alanko osallistui Erilaisten oppijoiden liiton kokemusasiantuntijoiden etäkoulutukseen syksyllä 2020. Ensimmäinen Erilaisten oppijoiden liiton etäkokemusasiantuntijakoulutus oli järjestetty vuotta aiemmin. 
 
Erilaisten oppijoiden liiton kansalaistoiminnan päällikkö Jenny Eräsaari kertoo, että vielä Saanan kokemusasiantuntijakoulutuksen aikana edettiin niin sanotun vanhan mallin mukaan. Vanhassa mallissa oli pari kolme viikonloppua lähiopetuksessa. Lähipäivien välissä kurssilaiset työstivät tehtäviään yksin kotona. 

Kuva: Jenny Eräsaari ja Eskil Eräsaari

Kipinä etäopetuksen kehittämiseen

Saana toteaa kipinän etäopiskelun kehittämiseen syttyneen niihin aikoihin, kun hän itse opiskeli. Hän opiskeli ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi ja hänen opinnoistansa osa toteutui etänä.   
 
Opintoihin sisältyi erilaisia työelämäyhteisö kuvioita, joissa etänä tapahtuva toiminta haastoi osallistumista. Saanasta tuntui siltä, että etänä hän ei voinut antaa opintoihin itse itsestään riittävästi eikä osallistua opintoihin itselle ominaisella tavalla.  
 
Etäopiskelu alkoi osin ahdistaa ja ärsyttää Saanaa. Yhteisöpedagogiikkaa ajatellen yhteisöjen kuten opiskelu- ja työyhteisöjen pitäisi yhdistää ihmisiä, mutta tuntui siltä, että etätoiminta yhteisössä jättää ulkopuolelle. 
 
Saanaa kuitenkin kiehtoi asian kehittäminen. Hän oivalsi itse sen, että niin fyysisiin, kuin etänä tapahtuviin yhteistoimintoihin voi käyttää samoja keinoja, jotta osallistuminen mahdollistuu. Tärkeintä on saada turvallinen osallistumisen kokemus, jossa voi omaa toimijuutta tukea sellaisilla tavoilla, jotka ovat jokaiselle itselleen ominaisia. 

Toiminnallinen koulutus, turvallisessa tilassa

Saana ja Jenny toteuttivat vuonna 2021 yhdessä kokemusasiantuntijoiden koulutuksen järjestämisen. Jenny toteaa, että Saanan sanoitus muutti merkittävästi koulutuksen toteutusmallia. Koko vanha koulutusmalli murrettiin. Koulutuksen todelliseksi johtotähdeksi sijoittui toiminnallisuus.   

Tavoitteena toiminnallinen koulutus, turvallisessa tilassa niin, että jokainen saa osallistua omana itsenään. 
 

Jenny on taustaltaan myös toimintaterapeutti. Hän toteaa, että etänä ei ole helppoa saada ihmisiä mukaan toiminnallisuuteen. Kouluttajan tulee laittaa itsensä likoon, jotta saadaan kaikki mukaan toimintaan. Muuten pienryhmissäkin toiminnallisuus saattaa jäädä paikallaoloon muiden kanssa keskustellen.  
 
Toiminnallisuuden toteutumista voi tukea luovalla yllätyksellisyydellä. Viedään esimerkiksi osallistujat mukaan ”hulluun” toimintaan tai tilanteeseen. Ylipäänsä huumori on tärkeää. Nauru yhdistää ja vapauttaa sekä laittaa asioita mittasuhteisiin.  

Pitää sanoittaa miten voi osallistua, millä tavoin voi osallistua. Lisäksi kouluttajan on hyvä olla herkkänä osallistujilta tuleviin signaaleihin. Mikä on hauskaa, mikä toimii, mikä tuottaa uutta, mikä virkistää ja minkä osallistujat haluavat lähteä tekemään toisin.”, Jenny.  


Jenny korostaa, että vaikka kouluttajalla on tärkeä rooli osallistujien vuorovaikutuksen jäsentämisessä sekä tukemisessa, pitää osallistujille antaa tilaa vuorovaikutustilanteissa. Pitää antaa aikaa kuunnellen, että jatkuuko osallistujan puhe esimerkiksi pienen tauon jälkeen.  Puheenvuoron ottaminen ryhmässä vapaasti jännittää aina osan osallistujista äänettömiksi, vaikka sanottavaa olisikin. On kouluttajan tehtävä antaa mahdollisuus erilaisille osallistumisen tavoille.

Turvallinen tila etäkoulutuksessa

Saana teki ammattikorkeakoulun opinnäytetyön Erilaisten oppijoiden liitolle aiheesta: Turvallisen tilan pedagogiset arvot ja toimitavat.  Opinnäytetyötä varten Saana haastatteli kokemusasiantuntija koulutukseen osallistuneita erilaisia oppijoita.  
 
Haastattelujen pohjalta nousi neljä asiaa esille, jotka tulisi huomioida turvallisen etäkoulutuksen järjestämisessä. 
 

  1. Mukaan ottaminen: Etäkoulutuksessa tulisi kulkea osallistujan rinnalla ja tehdä alusta asti yhdessä. Tarvittaessa auttaa osallistujaa myös digivälineiden käyttöönotossa. Koulutusta myös muokataan osallistujien mukaan jatkuvasti, heidän tarpeita kuunnellen. 
  2. Yhteenkuuluvuuden tunteen luominen: oma itsensä.  Sillä jos joutuu piilottelemaan omia piirteitä, joutuu ulkopuoliseksi.  Samalla rakennetaan opiskelijayhteisön yhteiset arvot, säännöt sekä toimintatavat. 
  3. Toiminnallisuus ja luovuus: Etäkurssilla pyritään lähtemään liikkeelle toiminnan kautta. Tehdään asioita yhdessä, hullutellaan. Erityisesti erilaisilla oppijoilla on luovuus usein latistettu. Toiminnallisuudella pyritään rakentamaan kokemuksellisen oppimisen maaperää, jossa oppiminen tapahtuu yhdessä tekemällä ja niistä kumpuavien kokemusten tarkastelun kautta.  
  4. Merkityksellinen kohtaaminen: Kohtaamisen merkityksellisyyttä voi parantaa sillä, että kohtaa aidosti ihmisen itsenään. Tähän keinoina on dialogisen kohtaamisen kautta saavutettu ymmärrys ihmisen todellisuudesta. Aito dialoginen kohtaaminen mahdollistaa todellisen tutustumisen. Esimerkiksi koulutuksissa ei käytetä perinteistä tapaa esitellä itsensä nimi ja ammatti edellä. Tämän sijaan pyritään kohtaamaan ihminen ilman rooleja, joita on totuttu pitämään yllä.

 Saana pyrkii nostamaan ihmisistä niitä piirteitä esiin, joita ennen ei ole edes noteerattu. Näin ihmisillä vahvistuu käsitys omasta, itselleen merkityksellisistä piirteistä, joita haluaa vaalia. Kun oppii hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, niin oppii puolustamaan omia oikeuksiaan.  

Palkitsevaa myös kouluttajalle, kun näkee ihmisen kasvun”, Saana.

Etätyyppejä ei pidä unohtaa

Jenny ja Saana mainitsevat muutaman käytännön vinkin etä- ja hybridikoulutukseen. He kouluttavat parina, joten he päättävät hybridimallissa aina etukäteen sen, kumpi houstaa etätyypit ja kumpi läsnäolijat. He korostavat molemmat sitä, että etänä olevia ei saa unohtaa! Hybridimallissa esimerkiksi kysytään tämän vuoksi aina ensin etänä olijoilta ja vasta sitten läsnä olevilta. Mikäli etäilijät unohtaa, he voivat kadota linjoilta. Jenny ja Saana pyrkivät mahdollistamaan vuorovaikutuksen myös osallistujien välille. Ryhmä- sekä pienryhmätyöskentelyssä on aina yhdessä ryhmässä sekä etäilijöitä että läsnä olevia. Etätyypit otetaan mukaan toimintaan.

Aidosti läsnä

Etäkoulutus on vahvaa vuorovaikutustyötä.  Lähikoulutuksessa voi lukea ihmisiä jatkuvasti ja edetä sen mukaan. Etänä ei pysty niin vahvasti lukemaan ihmisiä ja voi tuntua siltä, ettei pysty antamaan mitä haluaisi, toteaa Saana. Kouluttajan on oltava sinut itsensä kanssa, myös aitous ja läsnäolo on erittäin tärkeää etäkoulutuksessa Saana kiteyttää. Etänä tekemisestä pitää myös nauttia.  

Osallistujalla pitää olla tunne, että voi osallistua ilman häpeää”, Jenny.

Palautteen saamisen tärkeys

Jenny toteaa, että vaikka palautteen saaminen voi olla vaikea ja herkkä asia, se on todella tärkeää. Palaute pitää uskaltaa ottaa vastaan. Palaute pitää koostaa kokonaisuudeksi. Mikäli useampi palaute tulee samasta asiasta, pitää toimintaa pyrkiä kehittämään annetun palautteen suuntaan.  

 
Tärkeää on osata kuunnella ja reagoida kuulemaansa, jolloin voi kehittää etäkoulutusta sujuvasti”, Saana 


Haastattelut:  
Jenny Eräsaari, kansalaistoiminnan päällikkö, toimintaterapeutti  
Saana Alanko, kokemustoiminnan kehittäjä, yhteisöpedagogi 
 
Teksti: 
Maria Tuomialho, vertaistoiminnan koordinaattori, kokemusasiantuntija 

TUTUSTU MYÖS ETÄNÄ LÄSNÄ -SARJAMME AIEMPIIN OSIIN:

#etänäläsnä: Etäopetuksesta apua esteettömään oppimiseen? (eoliitto.fi)

#etänäläsnä: Erilaisia etäkoulukokemuksia – Erilaisten oppijoiden liitto ry (eoliitto.fi)

#etänäläsnä – Etäesikoulussa – Erilaisten oppijoiden liitto ry (eoliitto.fi)

#etänäläsnä – parempaa keskittymistä opiskeluun (eoliitto.fi)

#etänäläsnä – Turvallisessa tilassa työskentely helpottuu (eoliitto.fi)

#etänäläsnä – panosta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (eoliitto.fi)

#etänäläsnä – luovuus lähti virtaamaan yksinollessa (eoliitto.fi)

#etänäläsnä – lempeä aloitus koirien koulutukseen (eoliitto.fi)

#etänäläsnä – Etäkoulusta oppimisrauhaa (eoliitto.fi)